Joulukuussa 2019 Kiinan Wuhanissa puhkesi epidemia, jonka aiheuttajana oli ihmiselle uusi koronavirus. Sen aiheuttamalle taudille annettiin viralliseksi nimeksi covid-19. Taudin aiheuttajana toimiva virus on nimetty SARS-CoV-2-virukseksi, joka aiheuttaa hengitystieinfektioita. Pian epidemian puhkeamisen jälkeen WHO julisti covid-19 maailmanlaajuiseksi pandemiaksi. (Terveyskirjasto 2022) Epidemialla tarkoitetaan tautia, joka tarttuu suureen osaan jonkin alueen väestöstä ja leviää merkittävästi yhteisössä. Pandemialla tarkoitetaan taas yli maanosien ulottuvaa epidemiaa. (Terveyskirjasto 2016) Pandemian puhkeamisen jälkeen Suomessa otettiin käyttöön erilaisia rajoituksia ja toimenpiteitä, joilla pyrittiin estämään viruksen leviäminen yhteiskunnassa vähentämällä sosiaalisia kontakteja (Sosiaali- ja terveysministeriö 2020). Jälkikäteen voidaan todeta, että rajoitukset kohdistuivat melko paljon lapsiin ja nuoriin. Mitä vaikutuksia rajoituksilla oli heidän arkeensa?
Tämän kandidaatin tutkie
lman tarkoituksena on selvittää covid-19-pandemian aiheuttamia muutoksia 7–17-vuotiaiden lasten ja nuorten fyysiseen aktiivisuuteen Suomessa. Millä tavalla pandemia vaikutti lasten ja nuorten fyysiseen aktiivisuuteen? Muuttuiko lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen pandemian myötä? Tarkoituksena on myös selvittää, löytyisikö lasten ja nuorten pandemian aikaisesta fyysisestä aktiivisuudesta joitakin erityispiirteitä ja mitä syitä näiden taustalla saattaisi olla.
Itseäni tämä aihe kiinnostaa, sillä se on ajankohtainen. Tällä hetkellä olemme eläneet koronan vaikuttamassa maailmassa reilut kaksi vuotta. Vähitellen alamme näkemään, mitä vaikutuksia tällä poikkeusajalla on ollut lasten ja nuorten näkökulmasta katsottuna. Itse tulen todennäköisesti työskentelemään tulevaisuudessa lasten ja nuorten parissa. Mielestäni on tärkeä tunnistaa ilmiöitä, jotka saattavat vaikuttaa lasten ja nuorten fyysiseen aktiivisuuteen. Uskon, että vasta myöhemmin näemme tarkemmin, millä tavalla pandemia vaikutti lapsiin ja nuoriin. Työelämässäni tulen kohtaamaan varmasti asioita, jotka ovat vielä yhteydessä pandemiaan.
Itseäni myös kiinnostaa se, millä tavoin saisin lisättyä lasten ja nuorten fyysistä aktiivisuutta. Pandemian aikana yhteiskunta joutui muokkaamaan omia toimintamallejaan ja
-tapojaan. Löytyisikö tästä poikkeuksellisesta ajanjaksosta jotain, mitä voisimme hyödyntää myös jatkossa lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen? Samalla pyrin tässä työssä selvittämään, mikä rooli liikunnanopetuksella ja urheiluseuratoiminnalla on lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden edistämisessä.
Tutkimuksen näkökulmasta pidän tätä aihetta merkityksellisenä. Pandemia on vaikuttanut kaikkialla maailmassa, joten tässä tutkielmassa tämä vertailunäkökulma Suomen ja muiden kansainvälisten maiden välillä on esillä. Selvitin, millä tavalla Suomi selvisi lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden näkökulmasta verrattuna muihin maihin. Samalla tässä työssä on hyvä pohtia, millä tavoin yhteiskunta pystyy säilyttämään ja edistämään fyysistä aktiivisuutta myös tulevaisuudessa lapsilla ja nuorilla.
...
