“Kummanko valitsee, naimisen ilon vaiko verokarhun” : perheettömien lisäveron käyttöönotto 1935
Authors
Date
2023Copyright
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Käsittelen pro gradu -tutkielmassani perheettömien lisäveroa, joka kulki tutummin nimellä vanhanpojan- ja vanhanpiianvero. Tulo- ja omaisuusverosta otettu 20 prosentin lisävero hyväksyttiin Suomessa vuonna 1935 ja sitä maksoivat kaikki yli 24-vuotiaat, jotka eivät elättäneet läheistään. Lisäverolta välttyivät myös aviopuolisoista vähemmän tienaavat sekä jo aiemmin 16 vuotta läheistään elättäneet. Lisävero on jäänyt historiantutkimukselle tuntemattomaksi aiheeksi. Vastasin tutkimuskysymyksissä siihen, miksi lisävero otettiin käyttöön Suomessa ja miten lisäverosta käyty keskustelu ilmensi aikansa perheettömyyskäsityksiä ydinperhettä korostaneessa yhteiskunnassa.
Tutkin aihetta diskurssianalyyttisella historiantutkimuksella käyttäen eduskunta- ja sanomalehtiaineistoja. Lisäveron käyttöönotossa korostui eniten finanssipolitiikka, kuten tavoitteet verotuksen oikeudenmukaisuuden tasaamisesta ja perheiden vaikean taloudellisen tilanteen helpottamisesta. Lisäverolla oli myös kytköksiä väestöpolitiikkaan: Suomessa tultiin tietoisiksi mahdollisesta väestökriisistä, ja lisävero tuki väestön kasvuun liittyviä tavoitteita rankaisemalla lapsettomuudesta. Lisäveron tuoma mahdollinen väestönkasvu oli kuitenkin vain etu, eikä päätavoite. Lisäveroon oli sisäänkirjoitettu ohjeita ja sen toivottiin vaikuttavan esimerkiksi lapsettomiin aviopareihin.
Sanomalehtiin kirjoitetut pakinat edistivät lisäveron hyväksyttävyyttä. Perheettömiä kuvailtiin pakinoissa vastuuttomina ja itsekkäinä. Perheettömien olisi pitänyt osallistua kansakunnan eloonjäämiskamppailuun hankkimalla jälkikasvua, mutta he olivat tehneet pakinoiden perusteella tietoisen valinnan olla osallistumatta. Inhimillisille lapsettomuuden syille ei annettu kirjoituksissa tilaa. Perheettömien lisävero jakoi perheelliset ja perheettömät niin lakipykälässä kuin yhteiskunnallisessa keskustelussa kahteen vastakkaiseen ryhmään, jossa perheettömät edustivat kansakunnan vastavirtaa. Lisävero käänsi asenteen perheellisyyden ihanteeseen valtiolliselta tasolta.
...


Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [24542]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Eduskunnasta puhekunnaksi? : parlamentarismi retorisena politiikkana
Palonen, Kari (Valtiotieteellinen yhdistys, 2005) -
Sitä oikeaa etsimässä : avioituminen ajallisena, sosiaalisena ja alueellisena ilmiönä 1800-luvun Suonenjoella
Hirvonen, Maiju (2015)Avioliitolla oli 1800-luvun maaseudulla monia merkityksiä sekä yksilöiden elämänkulussa että väestörakenteellisesti. Suomen historian pro gradu -tutkielmassani tarkastelen avioitumista ajallisena, sosiaalisena ja alueellisena ... -
Ilmasto ja sen määräämät luonnonolot Suomen asutuksen ja maatalouden historiassa
Solantie, Reijo (Jyväskylän yliopisto, 2012) -
A Bayesian Reconstruction of a Historical Population in Finland, 1647–1850
Voutilainen, Miikka; Helske, Jouni; Högmander, Harri (Springer, 2020)This article provides a novel method for estimating historical population development. We review the previous literature on historical population time-series estimates and propose a general outline to address the well-known ... -
Income inequality and famine mortality : evidence from the Finnish famine of the 1860s
Voutilainen, Miikka (Wiley-Blackwell, 2022)This article examines whether economic inequality intensified the adverse effects of harvest, price, and income shocks during a famine. Using a parish-level longitudinal dataset from the Finnish famine of the 1860s, it ...