University of Jyväskylä | JYX Digital Repository

  • English  | Give feedback |
    • suomi
    • English
 
  • Login
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
View Item 
  • JYX
  • Opinnäytteet
  • Pro gradu -tutkielmat
  • View Item
JYX > Opinnäytteet > Pro gradu -tutkielmat > View Item

“Kummanko valitsee, naimisen ilon vaiko verokarhun” : perheettömien lisäveron käyttöönotto 1935

Thumbnail
View/Open
477.7 Kb

Downloads:  
Show download detailsHide download details  
Authors
Ollila, Aino
Date
2023
Discipline
Suomen historiaFinnish History
Copyright
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.

 
Käsittelen pro gradu -tutkielmassani perheettömien lisäveroa, joka kulki tutummin nimellä vanhanpojan- ja vanhanpiianvero. Tulo- ja omaisuusverosta otettu 20 prosentin lisävero hyväksyttiin Suomessa vuonna 1935 ja sitä maksoivat kaikki yli 24-vuotiaat, jotka eivät elättäneet läheistään. Lisäverolta välttyivät myös aviopuolisoista vähemmän tienaavat sekä jo aiemmin 16 vuotta läheistään elättäneet. Lisävero on jäänyt historiantutkimukselle tuntemattomaksi aiheeksi. Vastasin tutkimuskysymyksissä siihen, miksi lisävero otettiin käyttöön Suomessa ja miten lisäverosta käyty keskustelu ilmensi aikansa perheettömyyskäsityksiä ydinperhettä korostaneessa yhteiskunnassa. Tutkin aihetta diskurssianalyyttisella historiantutkimuksella käyttäen eduskunta- ja sanomalehtiaineistoja. Lisäveron käyttöönotossa korostui eniten finanssipolitiikka, kuten tavoitteet verotuksen oikeudenmukaisuuden tasaamisesta ja perheiden vaikean taloudellisen tilanteen helpottamisesta. Lisäverolla oli myös kytköksiä väestöpolitiikkaan: Suomessa tultiin tietoisiksi mahdollisesta väestökriisistä, ja lisävero tuki väestön kasvuun liittyviä tavoitteita rankaisemalla lapsettomuudesta. Lisäveron tuoma mahdollinen väestönkasvu oli kuitenkin vain etu, eikä päätavoite. Lisäveroon oli sisäänkirjoitettu ohjeita ja sen toivottiin vaikuttavan esimerkiksi lapsettomiin aviopareihin. Sanomalehtiin kirjoitetut pakinat edistivät lisäveron hyväksyttävyyttä. Perheettömiä kuvailtiin pakinoissa vastuuttomina ja itsekkäinä. Perheettömien olisi pitänyt osallistua kansakunnan eloonjäämiskamppailuun hankkimalla jälkikasvua, mutta he olivat tehneet pakinoiden perusteella tietoisen valinnan olla osallistumatta. Inhimillisille lapsettomuuden syille ei annettu kirjoituksissa tilaa. Perheettömien lisävero jakoi perheelliset ja perheettömät niin lakipykälässä kuin yhteiskunnallisessa keskustelussa kahteen vastakkaiseen ryhmään, jossa perheettömät edustivat kansakunnan vastavirtaa. Lisävero käänsi asenteen perheellisyyden ihanteeseen valtiolliselta tasolta. ...
Keywords
perheettömien lisävero vanhanpojanvero vanhanpiianvero verohistoria 1930-luku eduskunta väestöhistoria verotus
URI

http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202302211811

Metadata
Show full item record
Collections
  • Pro gradu -tutkielmat [24542]

Related items

Showing items with similar title or keywords.

  • Eduskunnasta puhekunnaksi? : parlamentarismi retorisena politiikkana 

    Palonen, Kari (Valtiotieteellinen yhdistys, 2005)
  • Sitä oikeaa etsimässä : avioituminen ajallisena, sosiaalisena ja alueellisena ilmiönä 1800-luvun Suonenjoella 

    Hirvonen, Maiju (2015)
    Avioliitolla oli 1800-luvun maaseudulla monia merkityksiä sekä yksilöiden elämänkulussa että väestörakenteellisesti. Suomen historian pro gradu -tutkielmassani tarkastelen avioitumista ajallisena, sosiaalisena ja alueellisena ...
  • Ilmasto ja sen määräämät luonnonolot Suomen asutuksen ja maatalouden historiassa 

    Solantie, Reijo (Jyväskylän yliopisto, 2012)
  • A Bayesian Reconstruction of a Historical Population in Finland, 1647–1850 

    Voutilainen, Miikka; Helske, Jouni; Högmander, Harri (Springer, 2020)
    This article provides a novel method for estimating historical population development. We review the previous literature on historical population time-series estimates and propose a general outline to address the well-known ...
  • Income inequality and famine mortality : evidence from the Finnish famine of the 1860s 

    Voutilainen, Miikka (Wiley-Blackwell, 2022)
    This article examines whether economic inequality intensified the adverse effects of harvest, price, and income shocks during a famine. Using a parish-level longitudinal dataset from the Finnish famine of the 1860s, it ...
  • Browse materials
  • Browse materials
  • Articles
  • Conferences and seminars
  • Electronic books
  • Historical maps
  • Journals
  • Tunes and musical notes
  • Photographs
  • Presentations and posters
  • Publication series
  • Research reports
  • Research data
  • Study materials
  • Theses

Browse

All of JYXCollection listBy Issue DateAuthorsSubjectsPublished inDepartmentDiscipline

My Account

Login

Statistics

View Usage Statistics
  • How to publish in JYX?
  • Self-archiving
  • Publish Your Thesis Online
  • Publishing Your Dissertation
  • Publication services

Open Science at the JYU
 
Data Protection Description

Accessibility Statement

Unless otherwise specified, publicly available JYX metadata (excluding abstracts) may be freely reused under the CC0 waiver.
Open Science Centre