“Kummanko valitsee, naimisen ilon vaiko verokarhun” : perheettömien lisäveron käyttöönotto 1935
Käsittelen pro gradu -tutkielmassani perheettömien lisäveroa, joka kulki tutummin nimellä vanhanpojan- ja vanhanpiianvero. Tulo- ja omaisuusverosta otettu 20 prosentin lisävero hyväksyttiin Suomessa vuonna 1935 ja sitä maksoivat kaikki yli 24-vuotiaat, jotka eivät elättäneet läheistään. Lisäverolta välttyivät myös aviopuolisoista vähemmän tienaavat sekä jo aiemmin 16 vuotta läheistään elättäneet. Lisävero on jäänyt historiantutkimukselle tuntemattomaksi aiheeksi. Vastasin tutkimuskysymyksissä siihen, miksi lisävero otettiin käyttöön Suomessa ja miten lisäverosta käyty keskustelu ilmensi aikansa perheettömyyskäsityksiä ydinperhettä korostaneessa yhteiskunnassa.
Tutkin aihetta diskurssianalyyttisella historiantutkimuksella käyttäen eduskunta- ja sanomalehtiaineistoja. Lisäveron käyttöönotossa korostui eniten finanssipolitiikka, kuten tavoitteet verotuksen oikeudenmukaisuuden tasaamisesta ja perheiden vaikean taloudellisen tilanteen helpottamisesta. Lisäverolla oli myös kytköksiä väestöpolitiikkaan: Suomessa tultiin tietoisiksi mahdollisesta väestökriisistä, ja lisävero tuki väestön kasvuun liittyviä tavoitteita rankaisemalla lapsettomuudesta. Lisäveron tuoma mahdollinen väestönkasvu oli kuitenkin vain etu, eikä päätavoite. Lisäveroon oli sisäänkirjoitettu ohjeita ja sen toivottiin vaikuttavan esimerkiksi lapsettomiin aviopareihin.
Sanomalehtiin kirjoitetut pakinat edistivät lisäveron hyväksyttävyyttä. Perheettömiä kuvailtiin pakinoissa vastuuttomina ja itsekkäinä. Perheettömien olisi pitänyt osallistua kansakunnan eloonjäämiskamppailuun hankkimalla jälkikasvua, mutta he olivat tehneet pakinoiden perusteella tietoisen valinnan olla osallistumatta. Inhimillisille lapsettomuuden syille ei annettu kirjoituksissa tilaa. Perheettömien lisävero jakoi perheelliset ja perheettömät niin lakipykälässä kuin yhteiskunnallisessa keskustelussa kahteen vastakkaiseen ryhmään, jossa perheettömät edustivat kansakunnan vastavirtaa. Lisävero käänsi asenteen perheellisyyden ihanteeseen valtiolliselta tasolta.
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29556]
License
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Luokanopettajan ammatillinen kehittyminen kyläkoulun musiikinopettajana : "jos opettajan ammatin valitsee, niin ei voi urautua yhteen ja samaan"
Koskinen, Marika; Siltala, Minna (2011)Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten pitkän uran tehnyt musiikkia opettava luokanopettaja on kehittänyt ammattitaitoaan kyläkoulussa 1970-luvulta tähän päivään. Pyrkimyksenämme oli lisätä ymmärrystä aiemmin ... -
Miksi vanhempi valitsee elämänkatsomustiedon lapsensa katsomusaineeksi
Ahonen, Paula (2014)Ahonen, P. 2013. Miksi vanhempi valitsee elämänkatsomustiedon lapsensa katsomusaineeksi. Elämänkatsomustiedon oppilaiden vanhempien ajatuksia koulumaailmassa esiintyvistä katsomuksellisista kysymyksistä. Jyväskylän yliopisto. ... -
Ansio- ja pääomatulojen erillisverotuksen yhteys tuloeroihin
Hartikainen, Aaro (2022)Hyvinvointiyhteiskuntaa on jo pitkän aikaa pidetty Pohjoismaissa tärkeänä ja merkittävänä tavoitteena, jonka edistämiseen useimmat poliittiset toimijat sitoutuvat puoluekannasta riippumatta. Näkemykset hyvinvointiyhteiskuntaa ... -
Eduskunnasta puhekunnaksi? : parlamentarismi retorisena politiikkana
Palonen, Kari (Valtiotieteellinen yhdistys, 2005) -
Ilmasto ja sen määräämät luonnonolot Suomen asutuksen ja maatalouden historiassa
Solantie, Reijo (Jyväskylän yliopisto, 2012)