“Kummanko valitsee, naimisen ilon vaiko verokarhun” : perheettömien lisäveron käyttöönotto 1935
Tekijät
Päivämäärä
2023Tekijänoikeudet
© The Author(s)
Käsittelen pro gradu -tutkielmassani perheettömien lisäveroa, joka kulki tutummin nimellä vanhanpojan- ja vanhanpiianvero. Tulo- ja omaisuusverosta otettu 20 prosentin lisävero hyväksyttiin Suomessa vuonna 1935 ja sitä maksoivat kaikki yli 24-vuotiaat, jotka eivät elättäneet läheistään. Lisäverolta välttyivät myös aviopuolisoista vähemmän tienaavat sekä jo aiemmin 16 vuotta läheistään elättäneet. Lisävero on jäänyt historiantutkimukselle tuntemattomaksi aiheeksi. Vastasin tutkimuskysymyksissä siihen, miksi lisävero otettiin käyttöön Suomessa ja miten lisäverosta käyty keskustelu ilmensi aikansa perheettömyyskäsityksiä ydinperhettä korostaneessa yhteiskunnassa.
Tutkin aihetta diskurssianalyyttisella historiantutkimuksella käyttäen eduskunta- ja sanomalehtiaineistoja. Lisäveron käyttöönotossa korostui eniten finanssipolitiikka, kuten tavoitteet verotuksen oikeudenmukaisuuden tasaamisesta ja perheiden vaikean taloudellisen tilanteen helpottamisesta. Lisäverolla oli myös kytköksiä väestöpolitiikkaan: Suomessa tultiin tietoisiksi mahdollisesta väestökriisistä, ja lisävero tuki väestön kasvuun liittyviä tavoitteita rankaisemalla lapsettomuudesta. Lisäveron tuoma mahdollinen väestönkasvu oli kuitenkin vain etu, eikä päätavoite. Lisäveroon oli sisäänkirjoitettu ohjeita ja sen toivottiin vaikuttavan esimerkiksi lapsettomiin aviopareihin.
Sanomalehtiin kirjoitetut pakinat edistivät lisäveron hyväksyttävyyttä. Perheettömiä kuvailtiin pakinoissa vastuuttomina ja itsekkäinä. Perheettömien olisi pitänyt osallistua kansakunnan eloonjäämiskamppailuun hankkimalla jälkikasvua, mutta he olivat tehneet pakinoiden perusteella tietoisen valinnan olla osallistumatta. Inhimillisille lapsettomuuden syille ei annettu kirjoituksissa tilaa. Perheettömien lisävero jakoi perheelliset ja perheettömät niin lakipykälässä kuin yhteiskunnallisessa keskustelussa kahteen vastakkaiseen ryhmään, jossa perheettömät edustivat kansakunnan vastavirtaa. Lisävero käänsi asenteen perheellisyyden ihanteeseen valtiolliselta tasolta.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29561]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Luokanopettajan ammatillinen kehittyminen kyläkoulun musiikinopettajana : "jos opettajan ammatin valitsee, niin ei voi urautua yhteen ja samaan"
Koskinen, Marika; Siltala, Minna (2011)Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten pitkän uran tehnyt musiikkia opettava luokanopettaja on kehittänyt ammattitaitoaan kyläkoulussa 1970-luvulta tähän päivään. Pyrkimyksenämme oli lisätä ymmärrystä aiemmin ... -
Miksi vanhempi valitsee elämänkatsomustiedon lapsensa katsomusaineeksi
Ahonen, Paula (2014)Ahonen, P. 2013. Miksi vanhempi valitsee elämänkatsomustiedon lapsensa katsomusaineeksi. Elämänkatsomustiedon oppilaiden vanhempien ajatuksia koulumaailmassa esiintyvistä katsomuksellisista kysymyksistä. Jyväskylän yliopisto. ... -
Ansio- ja pääomatulojen erillisverotuksen yhteys tuloeroihin
Hartikainen, Aaro (2022)Hyvinvointiyhteiskuntaa on jo pitkän aikaa pidetty Pohjoismaissa tärkeänä ja merkittävänä tavoitteena, jonka edistämiseen useimmat poliittiset toimijat sitoutuvat puoluekannasta riippumatta. Näkemykset hyvinvointiyhteiskuntaa ... -
Eduskunnasta puhekunnaksi? : parlamentarismi retorisena politiikkana
Palonen, Kari (Valtiotieteellinen yhdistys, 2005) -
Ilmasto ja sen määräämät luonnonolot Suomen asutuksen ja maatalouden historiassa
Solantie, Reijo (Jyväskylän yliopisto, 2012)
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.