Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.advisorSääkslahti, Arja
dc.contributor.authorJämsä, Lauri
dc.contributor.authorKokkila, Iina
dc.date.accessioned2023-02-01T06:59:10Z
dc.date.available2023-02-01T06:59:10Z
dc.date.issued2022
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/85269
dc.description.abstractTutkielman tarkoituksena oli selvittää, kuinka yleistä lasten ja nuorten psyykkinen oireilu on Suomessa työskentelevien liikunnanopettajien näkökulmasta. Lisäksi tutkittiin liikunnanopettajien valmiuksia kohdata psyykkisesti oireilevia oppilaita ja pyrittiin selvittämään, kokevatko opettajat tarvetta aiheeseen liittyvälle lisäkoulutukselle. Tässä tutkielmassa oppilaiden psyykkinen oireilu jaettiin neljään eri teemaan: ahdistus, masennus, syömishäiriöt sekä itsetuhoisuus. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena. Kohderyhmään kuuluivat kaikki Liikunnan ja Terveystiedon Opettajat -yhdistykseen (LIITO ry) kuuluvat liikuntaa opettavat opettajat. Kysely lähetettiin Liito ry:n jäsenille sähköpostitse tammikuussa 2022 osana laajempaa kyselytutkimusta. Aineisto kerättiin sähköisellä Webropol-työkalulla toteutetulla kyselylomakkeella. Tutkimukseen osallistuneiden opettajien (N=80) vastaukset analysoitiin kvantitatiivisin menetelmin SPSS-ohjelmalla (frekvenssit, ristiintaulukointi sekä KruskalWallisin testi). Kyselyyn vastanneista opettajista kaikki olivat kohdanneet oppilaita, joilla oli ollut ahdistusta tai ahdistuneisuutta. Masennusta tai masennusoireita oli kohdannut 98,7 prosenttia opettajista, syömishäiriöitä tai syömiseen liittyvää haitallista käyttäytymistä 89,7 prosenttia, itsetuhoisia ajatuksia tai itsetuhoista käyttäytymistä 65,4 prosenttia ja jotain muuta psyykkistä oireilua 71,1 prosenttia. Liikunnanopettajien kokemukset valmiuksistaan psyykkisesti oireilevan oppilaan kohtaamiseen olivat keskinkertaiset ja kohtaamistilanteet koettiin keskimäärin jonkin verran tai hyvin kuormittavina. Opettajankoulutuksen aikana psyykkisesti oireilevan oppilaan kohtaamista ja oppilaan tukemista koettiin sisällytettävän keskimäärin vähäisesti ja yli puolet (56,3 %) opettajista koki tarvetta aiheeseen liittyvälle lisäkoulutukselle. Tutkielman tulosten mukaan liikunnanopettajat kohtaavat työssään oppilaita, jotka oireilevat monin eri tavoin psyykkisesti. Opettajien kokemusten perusteella suositellaan liikunnanopettajakoulutukseen lisäämään koulutusta, jonka tavoitteena olisi kehittää opettajien valmiuksia psyykkisesti oireilevien oppilaiden kohtaamiseen. Mahdollinen koulutus voitaisiin sisällyttää osaksi liikuntapedagogiikan tutkintorakennetta tai järjestää työssä oleville opettajille jatkokoulutuksena. Tämän jälkeen olisi mahdollista tutkia, onko aiheeseen liittyvällä koulutuksella ollut vaikutusta opettajien valmiuksiin psyykkisesti oireilevien oppilaiden kohtaamiseen tai opettajan kokemaan työssä kuormittumiseen. Lisäksi olisi perusteltua selvittää, millaiset valmiudet liikunnanopettajilla on ohjata psyykkisesti oireilevia oppilaita muun avun piiriin.fi
dc.description.abstractThe purpose of the study was to determine how common the symptoms of mental health disorders are among children and young people from the perspective of physical education teachers working in Finland. The ability of the teachers to deal with mentally ill students was also examined, as was whether they felt the need for additional training related to the topic. In this study, students’ mental health symptoms were divided into four themes: anxiety, depression, eating disorders and suicidal behaviour. The data were collected using a questionnaire survey, and the target population was all physical education teachers who were members of the Association of Physical and Health Educators in Finland (Liito). The electronic questionnaire was sent to the members of the association by email in January 2022 as part of a larger survey, and the responses were collected using the Webropol tool. The data collected from the participating teachers (N = 80) were quantitatively analysed (frequencies, cross-tabulation and Kruskal–Wallis test) using SPSS. All the teachers who responded to the survey had encountered students who were experiencing anxiety or symptoms of anxiety. Almost all—98.7 percent—had encountered depression or depressive symptoms, 89.7 percent had encountered eating disorders or eating-related harmful behaviours, 65.4 percent had encountered suicidal thoughts or suicidal behaviours and 71.1 percent had encountered other symptoms of mental health disorders. Physical education teachers considered their own readiness to address students with psychological symptoms to be moderate, and the encounters were perceived by the teachers to be somewhat or very stressful on average. The topic of encountering and supporting students with psychological symptoms was reported as, on average, being addressed only a little during teacher training, and more than half (56.3%) of the teachers felt the need for additional training related to the topic. According to the results, physical education teachers encounter students who are displaying symptoms of mental disorders in many ways. Based on the teachers’ experiences, it is recommended that more training be added to physical education teacher training, with the goal of developing teachers’ skills in supporting students with psychological symptoms. Potential training could be integrated into the structure of physical education teaching degrees or provided in the form of in-service training. Thereafter, it would be possible to examine whether the training has been effective in improving teachers’ readiness to deal with students with psychological symptoms or in alleviating the workload that teachers experience at work. Future research could seek to identify the skills that physical education teachers currently have for guiding mentally ill students toward additional support.en
dc.format.extent86
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofi
dc.subject.otherpsyykkinen oireilu
dc.subject.otheroppilaan kohtaaminen
dc.subject.otherliikunnanopettajakoulutus
dc.titleLiikunnanopettaja lasten ja nuorten psyykkisen hyvinvoinnin tukena
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202302011552
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaLiikuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sport and Health Sciencesen
dc.contributor.laitosLiikunta- ja terveystieteetfi
dc.contributor.laitosSport and Health Sciencesen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineLiikuntapedagogiikkafi
dc.contributor.oppiainePhysical Education Teacher Educationen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi502
dc.subject.ysoliikunta
dc.subject.ysoliikunnanopettajat
dc.subject.ysomielenterveyshäiriöt
dc.subject.ysomasennus
dc.subject.ysooppilaat
dc.subject.ysonuoret
dc.subject.ysoopettajat
dc.subject.ysoopetus
dc.subject.ysoopettajuus
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot