Digiosallisuuden käsite ja keskeiset osa-alueet : Digiosallisuus Suomessa -hankkeen väliraportti

Abstract

Digiosallisuus Suomessa -hankkeen tavoitteena on luoda kattava kokonaiskuva digiosallisuuden kansallisesta tilanteesta, hyvistä käytänteistä ja eri tahojen rooleista sekä mittaristo, jota voidaan hyödyntää digiosallisuuden arvioinnissa. Hankkeen väliraportissa on tuotettu kokoava selvitys digiosallisuuden käsitteestä ja määritelmistä eri tieteen- ja hallinnonalojen näkökulmasta. Väliraportissa käydään läpi digiosallisuutta avaavia lähikäsitteitä sekä digiosallisuuden keskeisimpiä osa-alueita. Olennaiseksi jäsennykseksi väliraportissa nousee yksilöiden ja erilaisten käyttäjäryhmien kokemus digiosallisuudesta sekä eri hallinnonalojen ja muiden toimijoiden, kuten kolmannen sektorin ja yritysten, rooli yksilöiden tai ryhmien digiosallisuuden mahdollistajina. Käsiteanalyysin perusteella digiosallisuus jakautuu kahteen erilliseen näkökulmaan. Digiosallistuminen tarkoittaa osallistumista yhteiskunnan toimintaan digitaalisten välineiden, sovellusten ja palveluiden kautta. Digiosallistaminen puolestaan kuvastaa niitä osallistamistoimia, jotka vaikuttavat myönteisesti digiosallisuuden ympäristötekijöihin. Kokonaisuutena digiosallisuus on osallisuutta digitalisoituvassa yhteiskunnassa.

The aim of the project is to provide a comprehensive overview of the national situation regarding digital inclusiveness, best practices, and the roles of the various parties, as well as regarding the metrics that can be used in the assessment of digital inclusiveness. The interim report produced a summary of the concept of digital inclusiveness and its various definitions in different scientific and administrative sectors. The interim report examines and discusses both the concept of digital inclusiveness and the key concept and themes closely related to it. Additionally, the concept analysis highlights the ways in which individuals and different user groups experience digital inclusiveness and role of the various administrative branches and other actors, such as the third sector and enterprises, in enabling the digital inclusion of individuals or groups. Based on the concept analysis, digital inclusiveness can be divided into two separate viewpoints. Digital participation refers to people’s participation in society through digital tools, applications, and services. Digital engagement, by contrast, reflects those measures that are applied to involve people to use digital services and have a positive impact on the environmental factors of digital inclusiveness. As a whole, digital inclusiveness refers to inclusion in a society undergoing a digitalisation process.