Digiosallisuus Suomessa : Digiosallisuus Suomessa -hankkeen loppuraportti

Abstract

Digiosallisuus Suomessa -hankkeessa laadittiin aluksi digiosallisuuden käsiteanalyysi eri tieteen- ja hallinnonalojen näkökulmasta. Käsiteanalyysi ja sen pohjalta muodostettu digiosallisuuden määritelmä osa-alueineen on julkaistu erillisenä väliraporttina (Hänninen ym. 2021b). Siinä tunnistettiin digiosallisuuden kuusi osa-aluetta: infrastruktuuri ja teknologiset välineet; saavutettavuus; turvallisuus ja luotettavuus; taidot, osaaminen ja digituki; käytettävyys; käyttäminen ja hyödyt. Tähän pohjautuen loppuraporttiin on koottu ehdotus digiosallisuuden mittaristoksi seurannan ja arvioinnin mahdollistamiseksi, digiosallisuuden kansallinen tilannekuva ja digiosallisuutta edistäviä hyviä käytäntöjä. Loppuraportin aineisto koostuu 43 asiantuntija- ja 12 tapauskuvaushaastattelusta, asiakirja-aineistosta sekä työpajatyöskentelystä. Digiosallisuuden edistämiseksi hanke suosittelee, että poikkihallinnollista ja -sektoraalista yhteistyötä lisättäisiin ja että digipalveluiden kehitystyössä huomioitaisiin käyttäjälähtöisesti digiosallisuuden kaikki osa-alueet. Myös digiosallisuuden toteutumista ja kehitystä on tärkeä seurata huomioiden erilaiset yhteiskunnalliset ryhmät sekä erityisesti heikoimmassa asemassa olevat kansalaiset.

Digital inclusiveness in Finland project first produced the conceptual analysis of the digital inclusiveness concept acknowledging different scientific and administrative sectors. The conceptual analysis and the definition of digital inclusiveness is published as an independent interim report (Hänninen et al. 2021b). The report identified six fields of digital inclusiveness: Infrastructure and technological tools; Accessibility; Security and reliability; Skills, Competencies and support; Usability; Use and benefits. Based on the interim report, this report presents a suggestion of metrics to be used in the assessment of digital inclusiveness, a comprehensive overview of the national situation regarding digital inclusiveness and best practices to promote digital inclusiveness. The data of this report includes 43 expert interviews, 12 case study interviews, documentary analysis and material collected from workshops. The project recommends increasing cross-administrative and -sectoral co-operation and to acknowledge all fields of digital inclusiveness in the development of digital services. Moreover, it is important to monitor the development of digital inclusiveness as a whole but also observing different social groups and especially those in the most vulnerable position.