Digitaalisen kuilun vaikutus eriarvoisuuden muodostumiselle

Abstract

Tämä tutkielma käsittelee digitaalisen kuilun merkitystä tietoyhteiskunnassa. Digitaalinen kuilu tai digitaalinen kahtiajako tarkoittaa tiedon jakautumista suuren informaatiomäärän johdosta. Tiedon jakautumiseen vaikuttaa muun muassa yksilön tausta, oppimisen määrä ja vapaaehtoisuus IT-laitteiden kanssa toimimiseen. Myös algoritmit vaikuttavat siihen, millaista tietoa yksilö saavuttaa. Algoritmit pyrkivät yhdistämään käyttäjän ja tiedon, mutta viihdekäyttöön perustuva Internetin käyttö saa algoritmin tarjoamaan käyttäjälle yksipuolista sisältöä. Osa käyttäjistä tavoittaa edelleen oikeanlaista sisältöä, eli sellaista, jonka voidaan olettaa vievän yksilöä eteenpäin. Internetin ja tekoälyn tarkoituksena on tehdä tiedonhankinnasta yksinkertaista ja erityisesti IoT pyrkii helpottamaan yksilöä entisestään. Tiedon jakautuminen ja algoritmien vahvistava “me—he-ajatus” lisää vastakkainasettelua ja täten vähentää yhteisöllisyyttä. Tutkielmassa tarkastellaan digitaalisen kuilun aiheuttamaa epätasa-arvoa ja tiedon jakautumista. Digitaalinen kuilu ja digitaalinen kahtiajako ovat käytännössä synonyymeja ja tutkielmassa niitä käytetään lomittain. Termillä tietoyhteiskunta tarkoitetaan tutkielmassa yhteiskuntaa, jossa tieto liikkuu nopeasti ja jossa digitaaliset alustat ovat keskiössä. Tutkielma on toteutettu kirjallisuuskatsauksena tarkastelemalla aikaisempaa tutkimusta aiheesta. On huomioitava, että tutkielmassa käyttämäni lähteet ovat pääosin ajalta ennen koronaa. Erityisesti koronan vauhdittamana digitaalinen kuilu tuntui kasvavan, kun monet alustat siirtyivät digitaalisille alustoille. Koronan merkitystä kuilun muodostumiseen ei ole vielä tutkittu tarpeeksi, joten suurin osa lähteistä on 2010-luvulta. Lähteitä on siis tarkasteltava jokseenkin kriittisesti. Digitaaliselle kuilulle voidaan määritellä kolme tasoa. Alimmalla tasolla ongelma liittyy laitteiden saatamattomuuteen. Informaatioteknologian laitteiston puuttuminen on edelleen ongelma kehittyvissä maissa. Länsimaiden ongelmat ovat erityisesti toisella ja kolmannella tasolla, eli millaista informaatiota käyttäjä tavoittaa verkosta, millaisen tiedon ääreen käyttäjä hakeutuu ja kuinka yksilö lopulta hyödyntää saamaansa tietoa.