© 2022 Sari Ohranen, Sari Ahola

Artikkelissa tarkastelemme Yleisten kielitutkintojen suomen kielen arvioijien (N = 44) käsityksiä suomenruotsalaisten puhujien (N = 9) oletetusta ensikielestä. Tutkimuksemme aineisto perustuu Suomen Akatemian rahoittamaan Rikkinäistä Suomea: Aksenttien arviointi yhteiskunnallisena portinvartijana (2018– 2022) -hankkeeseen, jossa tutkitaan vieraan aksentin vaikutusta suullisen kielitaidon arvioinnissa. Analysoimme sisällönanalyysin avulla arvioijien kirjallisia vastauksia liittyen puhujien ensikieleen ja siihen liittyviin perusteluihin. Artikkelissa kuvaamme, miten usein ja miksi suomen kielen arvioijat pitivät suomenruotsalaisia suomen kielen puhujia virolaisina puhujina. Arvioijat tunnistivat melko huonosti (25 %) puhujat ensikieleltään suomenruotsalaisiksi, mutta varsin usein heidät tulkittiin viroa ensikielenään puhuviksi. Ei-tunnistetuista (75 %) puhujista vironkieliseksi mainittiin jopa 32 %. Perusteluina suomenruotsalaisten vironkielisyydelle mainittiin tavallisesti ääntämiseen liittyvät prosodiset piirteet, kuten intonaatio ja puherytmi. Myös puhujien tapa ääntää tiettyjä konsonantteja ja vokaaleja muistuttivat arvioijista vironkielisten tapaa ääntää suomen konsonantteja ja vokaaleja. Lisäksi vironkielisyyttä perusteltiin rakenteellisilla puutteilla. Koska kahden puhujaryhmän kielitaitoprofiilit muistuttavat toisiaan, suomenruotsalaisia pidettiin vironkielisinä myös siksi, että puhe oli sujuvaa ja heidän suomen kielen taitonsa oli hyvä ... This research studies the perceptions the National Certificates Finnish raters (N = 44) have on L1 Finland-Swedish speakers’ (N = 9) Finnish oral proficiency. The article also examines how the correct or incorrect recognition of the speakers’ L1 affects the raters’ assessments and perceptions of oral language skills. The data comes from the project ‘Broken Finnish’: Accent perceptions in societal gatekeeping in which Finland-Swedish speakers form one of the researched groups. The article examines L1 recognition and the use of the analytical criteria for assessment, by means of quantitative and qualitative data analysis. The qualitative data consist of the raters’ written comments on the speakers’ assumed L1 and of the reasons they give for their assumptions. These are analysed with data driven content analysis.

kielitaidon arviointi suomenruotsalaiset suomenpuhujat vironkieliset suomenpuhujat ensikielen tunnistaminen language assessment assessment criteria L1 recognition Swedish speaking Finns as Finnish speakers Estonians as Finnish speakers vironkieliset kielitutkinnot suomi vieraana kielenä suomenruotsalaiset arviointi virolaiset kielitaito ääntäminen äidinkieli ruotsinkieliset