Vironkielisten osallistujien kielitaito Yleisten kielitutkintojen suomen kielen testissä
Honko, M., Ahola, S., & Hirvelä, T. (2021). Vironkielisten osallistujien kielitaito Yleisten kielitutkintojen suomen kielen testissä . Lähivõrdlusi. Lähivertailuja, 31, 114-152. https://doi.org/10.5128/lv31.04
Julkaistu sarjassa
Lähivõrdlusi. LähivertailujaPäivämäärä
2021Tekijänoikeudet
© 2021 Mari Honko, Sari Ahola, Tuija Hirvelä
Tarkastelemme tässä artikkelissa vironkielisten suomen oppijoiden osallistumista Suomen kansallisen kielitestin, Yleisten kielitutkintojen, keskitason tutkintoon ja heidän kielitaitoprofiiliaan tutkintotulosten valossa. Vertaamme tuloksia yleiseen tutkintomenestykseen sekä osallistujien taustaan ja pohdimme suomen kielen asemaa oppimisen kohteena vironkielisten näkökulmasta. Analyysimetodina käytämme kuvailevaa tilastollista analyysia sekä tilastollista päättelyä. Tulokset osoittavat, että vironkieliset osallistujat menestyvät tutkinnossa hyvin ja erityisesti ymmärtämistaidot ovat tutkitussa ryhmässä vahvat. Vaikka aiemman tutkimuksen valossa suomen kielen taidon tason onkin nähty riippuvan erityisesti Suomessa asumisen ja suomen opiskelun kestosta, yhä useammat vironkielisistä tutkintoon osallistujista ovat hankkineet suomen kielen taitonsa muutoin kuin Suomessa pysyvästi asumalla tai varsinaiseen suomen kielen opetukseen osallistumalla. The aim of this study was to investigate Estonian-speaking Finnish language learners’ participation and test achievement in the intermediate level Finnish language test “National Certificates of Language Proficiency”. We examined test takers’ (n = 60,997) background information and test results in 2012–2020 using test-taking statistics and statistical analysis. During this period altogether 1,634 Estonian-speakers with various learner characteristics, test performance and needs for language assessment took part in the intermediate level Finnish language proficiency tests (YKI 3–4 ≈ CEFR B1–B2). The results show that the vast majority of Estonian-speakers in all background groups reached the proficiency level of an independent language user in all four sub-skills measured (listening and reading comprehension, speaking and writing). Reading comprehension turned out to be the strongest skill with 77.5 % of Estonian-speaking participants at the proficiency level YKI 4 ≈ B2. Although writing was the most demanding skill, 94.2 % of all the Estonian-speaking participants reached the proficiency level 3 (B1) and 46.0 % of them the level 4 (B2) also in writing test. This is almost 60 (level 3) and 40 (level 4) percentage points above the average of the performance level of the other language groups during the same period.
The most important reasons for Estonian-speakers to participate in Finnish language tests were applying for citizenship (60.2 %), a job (37.2 %) or a place of study (27.2 %). Contrary to presumptions, the results indicated some differences in test performance depending on the test-taking reason. Close linguistic relatedness, short geographical and cultural distance and possibilities for studying Finnish both in Finland and in Estonia as well as using Finnish language in everyday life have helped Estonian-speakers to reach a high proficiency level even within a short period of time. However, none of these conditions alone could predict a certain test result.
...
Julkaisija
Estonian Association for Applied LinguisticsISSN Hae Julkaisufoorumista
1736-9290Asiasanat
kielitaidon arviointi vironkieliset suomenoppijat suomi toisena kielenä suomi vieraana kielenä Yleiset kielitutkinnot keskitason tutkinto itsenäisen kielenkäyttäjän taitotaso language assessment Estonian-speaking Finnish language learners Finnish as a second language National Certificates of Language Proficiency intermediate language proficiency independent language user vironkieliset kielitaito kielitutkinnot
Julkaisu tutkimustietojärjestelmässä
https://converis.jyu.fi/converis/portal/detail/Publication/101865517
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Longitudinal data of the National Certificate for Language Proficiency (NCLP) 2009-2019
Ohranen, Sari; Huhta, Ari; Neittaanmäki, Reeta; Hirvelä, Tuija; Ahola, Sari; Ullakonoja, Riikka; Halonen, Mia (2023)Longitudinal data of the National Certificate for Language Proficiency (NCLP) 2009-2019 consist of 1) the assessment data; 2) background information of the raters of the NCLP (N = 122), and 3) background information of the ... -
Tilannetehtävät Yleisten kielitutkintojen suomen keskitason tutkinnon puhumisen osakokeessa
Ahola, Sari; Tossavainen, Henna (Suomen soveltavan kielitieteen yhdistys ry, 2013)One task type in the oral test in the Finnish National Certificates (NC) language testing system is reacting to situations. This paper reports a content analysis of the task rubrics of five situational tasks used in the ... -
‘Broken Finnish’ : Speaker L1 and its recognition affecting rating in National Certificates of Language Proficiency test in Finnish
Ahola, Sari; Halonen, Mia (Association of Language Testers in Europe, 2021)As many European countries have language proficiency requirements for obtaining citizenship, language testing is a possible source of social inequality. The ‘Broken Finnish’ project has been set up to ensure test fairness ... -
Yleisten kielitutkintojen digitaalisen kirjoittamisen pilottitestin ensituloksia
Honko, Mari; Hirvelä, Tuija (Soveltavan kielentutkimuksen keskus, Jyväskylän yliopisto; Kielikoulutuspolitiikan verkosto, 2023)Kirjoittaminen on 2000-luvun aikana muuttunut voimakkaasti eritoten digitalisaation myötä. Samalla on syntynyt tarve arvioida uudelleen sitä, millaista kirjoitustaitoa Suomessa asuva aikuinen tarvitsee ja miten kirjoitustaitoa ... -
Rimaa hipoen selviää tilanteesta – Yleisten kielitutkintojen suomen kielen arvioijien käsityksiä arvioinnista ja suullisesta kielitaidosta [Klarar med nöd och näppe av en taluppgift – bedömarnas uppfattningar om språkbedömning och muntliga färdigheter i provet i finska i Allmänna Språkexamina]. Jyväskylän yliopisto [Jyväskylä universitet]
Ahola, Sari (Universitetsforlaget, 2023)
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.