Öjanjärven virkistyskäyttö ja sen taloudellinen arvottaminen
Öjanjärvi on syntynyt vuonna 1969, jolloin se padottiin merenlahdesta erilliseksi makeanvedenaltaaksi suurteollisuuden tarpeisiin. Toukokuussa 1998 toteutuneen uuden säännöstelyn mukaisesti järven veden pinnantaso irrotettiin meriveden korkeudesta ja vakautettiin pysyvästi korkeammalle tasolle.
Tutkimusraportti pyrkii vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: Kuinka arvokas Öjanjärvi on käyttäjilleen niin taloudellisesti kuin henkisesti? Miten ja missä laajuudessa järveä käytetään?
Virkistyskäytön taloudellisen arvon määrittelemiseksi on käytetty soveltuvin osin contingent valuation -menetelmää. CV-menetelmässä virkistyskäytön rahamääräinen arvioiminen tapahtuu yksilöiden ilmaisemien maksuhalukkuuksien pohjalta. Aineisto kerättiin haastattelemalla 142 Öjanjärven virkistyskäyttäjää.
Järven käyttäjistä veden laatua piti erinomaisena tai hyvänä 46 prosenttia vastaajista, tyydyttävänä 38 prosenttia, välttävänä tai sopimattomana 15 prosenttia. Loma-asukkaat eivät arvostaneet veden laatua yhtä korkealle kuin uimarannan käyttäjät.
Edelleen Öjanjärven virkistysarvo on parantunut selvästi tai jonkin verran 42 prosentin mielestä, säilynyt ennallaan 31 prosentin mielestä ja huonontunut jonkinverran tai selvästi 21 prosentin näkemyksen mukaan.
Äänestystulos vedenpinnantasoa koskevassa kysymyksessä on selvä. Lomaasukkaista enemmistö eli 63 prosenttia haluaa vedenpintaa nostettavan, 21 prosenttia purkaa padot, 11 prosenttia ei osannut tai halunnut vastata ja 6 prosenttia halusi säilyttää pinnantason nykyisellään.
Maksuhalukkuuksia tarkasteltaessa vedenpinnan nostajat voittivat vain niukasti (150 taloutta x 400 markkaa, yhteensä 60 000 markkaa) määrällisesti selvästi harvalukuisemmat patojen purkajat (55 taloutta x 1 000 markkaa, yhteensä 55 000 markkaa), jotka olivat suuremman summan muodossa kärkevämmin asiansa takana.
Öjanjärven loma-asunnoilla viettää aikaansa 1 022 varsinaista käyttäjää, jollaisiksi katsotaan ydinperhe. Mökeillä on lisäksi 1 825 säännöllistä käyttäjää, kuten lähisukulaiset. Vieraita mökeillä käy noin 9 052 henkilöä vuodessa. Uimarannan säännöllisiä käyttäjiä arvioidaan Öjanjärvellä olevan noin 4 800 henkilöä. Kaiken kaikkiaan järveä käyttävän viiteryhmän koko on vuositasolla noin 17 000 henkeä.
Öjanjärven loma-asunnoissa vietetään vuodessa 90 958 virkistysvuorokautta. Mainittujen virkistysvuorokausien yhteisarvo on vastaajien ilmoittamien arvostusten perusteella noin 11,37 miljoonaa markkaa vuodessa. Yhden henkilön osalta virkistysvuorokauden arvo on 125 markkaa.
Uimarannan käyttäjät arvostivat rantakäynnin rahalliseksi arvoksi 13 markkaa, ja vuodessa rantakäyntejä arvioitiin olevan 24 000. Uimarantakäyntien rahallinen arvo on noin 0,31 miljoonaa markkaa vuodessa.
Mikäli järviympäristön tila muuttuisi nopeasti huonompaan suuntaan, lomaasukkaista 76 prosenttia olisi valmis arvionsa mukaan panostamaan 10 000 markkaa järven pelastamiseksi kertaluontoisena maksuna; yhteensä 2,77 miljoonaa markkaa. Uimarannan käyttäjistä 83 prosenttia olisi valmis maksamaan keskimäärin 200 markkaa; yhteensä 0,25 miljoonaa markkaa.
Loma-asukkaiden ilmoittama kiinteistön ja käyttöirtaimiston arvo on 250 000 markkaa. Kiinteistöjen yhteisarvo kokonaisuudessaan on 91,25 miljoonaa markkaa. Tästä järven osuudeksi vastaajat arvioivat 60 prosenttia eli 54,75 miljoonaa markkaa.
Maksuhalukkuuskysymyksissä esille tulleet suuret rahamääräiset summat on tulkittavissa viestiksi vapaa-ajan ja oman lomapaikan huomattavasta merkityksestä Öjanjärvellä aikaansa viettäville yksilöille ja perheille. Itse asiassa moni haastateltavista totesikin, että oman mökkipaikan arvoa ei voi rahalla edes mitata.
Lomamaisemassa yksittäisillä henkilökohtaisilla paikoilla on oma 'subjektiivinen arkeologiansa'. Mökkirantaan kiinnitytään tunnesitein; eletyt kokemukset, yhteiset hetket sukulaisten kanssa, luonnon rytmi ja tapahtumat saavat merkityksensä paikan kontekstissa,jolloin paikan ja subjektin välille muodostuu vahva tunneside.
Edelleen laajemmassa käsiteyhteydessä vesiympäristöt ovat osa suomalaista kansallisvarantoa. Niiden voidaan katsoa edustavan arvoja, joihin suomalaisen luonto, luonne ja peräti suomalainen kulttuuri yhdistetään.
Virkistyshyötyjen säilymisen kannalta tulisi huolehtia vesistön aktiivisesta suojelusta ja kehittämisestä niin julkisten kuin yksityistenkin tahojen toimesta. Alueen asukkaiden omalla aktiivisuudella on ollut suuri-ja tulee ilmeisesti jatkossakin olemaan -ratkaiseva vaikutus virkistyskäytön kehittymiselle.
...
Publisher
Jyväskylän yliopisto, Chydenius-instituuttiISBN
978-951-39-9368-9ISSN Search the Publication Forum
0789-0710Metadata
Show full item recordCollections
License
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Taloudellisen arvottamisen uudet perusteet : sovellusesimerkkinä maksuhalu maaseudun suhteen
Kaipainen, Jouni (Jyväskylän yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, 2013) -
Luonnossa liikkumisen kulttuuriset representaatiot : diskurssianalyysi suomalaisten luonnossa liikkumista käsittelevistä haastatteluista
Simula, Mikko (Jyväskylän yliopisto, 2012) -
Contrasting Norway spruce disturbance dynamics in managed forests and strict forest reserves in Slovakia
Potterf, Mária; Svitok, Marek; Mezei, Pavel; Jarčuška, Benjamín; Jakuš, Rastislav; Blaženec, Miroslav; Hlásny, Tomáš (Oxford University Press (OUP), 2023)Forest disturbances are intensifying globally, yet regional drivers of these dynamics remain poorly understood. We investigated recent disturbance intensities in Norway spruce (Picea abies L.) forests in Slovakia ... -
Jyväskylän kaupunkimetsien koettu saavutettavuus
Kuusiaho, Viivi (2020)Maisterintutkielman tarkoituksena oli tarkastella kaupunkimetsien koettua saavutettavuutta ja eritellä siihen vaikuttavia tekijöitä. Nopea kaupungistuminen ja elämäntapojen urbanisoituminen ovat heikentäneet luonnonympäristöjen ... -
Maastopyöräilyn ja kävelemisen vaikutukset polkujen ja niiden lähiympäristön kulumiseen
Salin, Selma (2022)Luonnossa liikkumisen suosio kasvaa jatkuvasti. Kaikki luonnon virkistyskäyttö kuitenkin kuluttaa luontoa ja monet erilaiset tekijät määrittävät syntyvien vaikutusten vakavuutta, esimerkiksi kulkutapa. Erityisesti ...