Maisterintutkielman tarkoituksena oli tarkastella kaupunkimetsien koettua saavutettavuutta ja eritellä siihen vaikuttavia tekijöitä. Nopea kaupungistuminen ja elämäntapojen urbanisoituminen ovat heikentäneet luonnonympäristöjen saavutettavuutta sekä tilallisesti että laadullisesti. Metsät ovat yhä harvemmin osa ihmisten jokapäiväistä elämää ja metsässä liikkumisen tavat ovat palvelukeskeisempiä.
Tutkielma toteutettiin Jyväskylässä osana kaupungin vuonna 2018 julkistettua Metsäohjelmaa. Ohjelman yhtenä tavoitteena on seurata metsien virkistyskäyttöä asukaskyselyjen avulla. Tutkielman aineisto koostui vuoden 2019 asukaskyselystä sekä kesällä toteutetun metsäpolkukokeilun palautteista. Aineistot kerättiin verkkokyselyinä Maptionnaire -ohjelmalla ja niitä tarkasteltiin fenomenologis-hermeneuttisesti eli kokemuksen moniulotteisuutta painottaen. Analyysi toteutettiin laadullisilla lähiluennan ja teemoittelun menetelmillä. Kyselyiden määrällistä aineistoa käytettiin täydentämään laadullista
analyysiä. Määrällistä aineistoa tarkasteltiin tilastollisesti kuvaavalla analyysillä.
Tutkielma osoitti, että Jyväskylässä kaupunkimetsien koettiin olevan hyvin saavutettavissa. Kotia lähellä sijaitseva metsä motivoi asukkaita eniten virkistäytymään luonnossa. Yleisin liikkumisen muoto metsiin ja metsissä tapahtui jalan. Metsissä kulkemiseen käytettiin pääasiassa kaupungin ylläpitämiä reittejä, mutta myös samoilu umpimetsissä ja merkitsemättömillä poluilla oli suosittua. Suurimpina haasteina kaupunkimetsien saavutettavuudelle pidettiin metsäisten kävelyreittien puutetta talvisin sekä tiedonpuutetta siitä, miten kaupunkimetsiin pääsee. Lisäksi rakentamisen koettiin pirstaloivan olemassa olevia kaupunkimetsiä sekä katkovan kulkureittejä. Huolta ja epätietoisuutta aiheuttivat myös metsänhoitotoimenpiteet. Koneellisten harvennusten sekä avohakkuiden koettiin heikentävän kaupunkimetsien vetovoimaisuutta. Asukkaiden suhdetta omiin lähimetsiin varjosti pelko heille tärkeän metsän katoamisesta.
Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että lähellä sijaitsevat ja helposti saavutettavat kaupunkimetsät ovat erittäin tärkeitä asukkaiden arjen luontokontakteille. Reitit ja palvelut ovat sitä vastoin tärkeässä roolissa metsien hyvälle saavutettavuudelle erityisesti osana vapaa-ajan suunniteltua virkistäytymistä. Metsänhoitoa koskevat huolet osoittivat, että kaupunkimetsiin liitetään ensisijaisesti luonto- ja virkistysarvoja, kun taas taloudelliselle hyödyntämiselle on vähemmän ymmärrystä. Metsien virkistysarvojen katsotaan lisääntyvän tulevaisuudessa entisestään. Kaupunkisuunnittelussa tulisi ottaa paremmin huomioon kaupunkimetsien vetovoimaisuus sekä riittävä kapasiteetti kaupunkien kasvaessa ja tiivistyessä.
...
