Language students’ perceptions of emotional differences in contact and distance learning
Kun opetus alkoi palaamaan Covid-19 pandemian jälkeen etäopetuksesta lähiopetukseen syyslukukaudella 2021 ja kevätlukukaudella 2022, tarjoutui mahdollisuus vertailla opiskelijoiden emotionaalista kokemusta eri opetusmuodoissa. Koska opiskelijoilla oli viimeaikaisia kokemuksia sekä lähi- että etäopetuksesta, pystyttiin samojen opiskelijoiden kokemuksia molemmista opetusmuodoista käyttämään vertailukohtana. Emootioita on tutkittu hyvin vähän etäopetuskontekstissa, vaikka niiden vaikutukset oppimiseen ja opiskelun mielekkyyteen voivat olla merkittäviä. Koska etäopetus eri muodoissaan on hyvin käytännöllistä, on sen hyödyntäminen tulevaisuuden opetusmetodina hyvin todennäköistä. Siksi onkin tärkeää selvittää sen erilaisia vaikutuksia oppimiseen.
Tutkielman tavoitteena oli selvittää, millä tavoin opiskelijat ovat kokeneet emotionaaliset erot lähi- ja etäopetuksessa, sekä mitkä tekijät eroihin ovat vaikuttaneet. Lisäksi selvitettiin, millä tavoin opiskelijoiden emootiot eroavat esitelmiä pitäessä eri opetusmuodoissa. Esitelmät valittiin vertailuun, sillä tämä antoi mahdollisuuden verrata emootioita tilanteessa, joka sisältää toistuvuutta läpi kurssien. Tutkimus toteutettiin kyselylomakkeella, joka sisälsi sekä Likert-väittämiä, että avoimia kysymyksiä. Numeerinen data jokaisesta Likert-väittämästä analysoitiin yksitellen ja opiskelijoiden asenteista pyrittiin löytämään teemoja. Nämä teemat yhdistettiin avoimien kysymysten vastausten kanssa, jotka analysoitiin temaattisella analyysillä. Tämä mahdollisti numeerisen datan taustalla olevien tekijöiden tunnistamisen.
Tutkimuksesta saadut tulokset osoittivat, että lähiopetuksessa oppimiskokemus on keskimäärin positiivisempi kuin etäopetuksessa. Oppimiskokemus ei siitä huolimatta ole etäopetuksessa kaikkien opiskelijoiden mielestä myöskään negatiivisempi, vaan emootiot saattavat olla kokonaisuudessaan laimeampia. Siinä missä lähiopetuksessa korostuivat ilo ja parempi keskittyminen, etäopetuksessa korostuivat rentous ja tylsyys. Positiivista etäopetuksessa oli yleisesi vähempi hermostuneisuus ja ahdistuneisuus. Sama tulos koski myös esitelmien pitämistä. Lisäksi etäopetuksessa oli selviä käytännön etuja, kuten vähentyneet matkat ja aikatauluttamisen vaikeudet.
Tutkimus osoitti myös, että muiden fyysinen läsnäolo sekä fyysinen luentosali ovat taustatekijöitä, jotka vaikuttavat emootioiden eroihin eri opetusmuodoissa. Sosiaaliset kontaktit, muiden läsnäolo, sekä yhteisöllisyys vaikuttavat positiivisesti opiskelijoiden oppimiskokemukseen. Toisaalta muiden läsnäolo voimistaa myös negatiivisia tunteita, kuten ahdistuneisuutta, niiden ilmaantuessa.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29740]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Task-based language teaching and student well-being during distance learning
Seppälä, Emmi (2021)Keväällä 2020 suomalaiset koulut olivat uuden haasteen edessä: covid-19-pandemian takia kaikki kouluasteet siirtyivät etäopetukseen nopealla aikataululla kahdeksi kuukaudeksi. Tilanne vaati niin oppilailta kuin opettajilta ... -
University Exchange Students’ Practices of Learning Finnish : A Language Ecological Approach to Affordances in Linguistic Landscapes
Szabó, Tamás Péter; Dufva, Hannele (Springer International Publishing, 2020)In linguistic landscape (LL) studies, various projects have demonstrated how language learners benefit from tasks that involve the documentation and interpretation of the LL. In this chapter, we investigate how Finnish as ... -
Students’ perceptions of foreign language classroom anxiety and enjoyment
Matikainen, Samuli (2019)Tämä kanditaatintutkielma käsittelee myönteisiä ja kielteisiä tunteita ja kokemuksia englanninkielen luokassa. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää tuntevatko oppilaat enemmän ahdistuneisuutta vai mielekkyyttä/nautintoa ... -
Knowing matters : how students address lack of knowledge in bilingual classroom interaction
Jakonen, Teppo (University of Jyväskylä, 2014) -
Place-Belongingness Through Digital Language Learning and Placemaking
Mohseni, Hesam (IEEE, 2024)A sense of belonging to one's living place can affect their wellbeing. Enhancing social and spatial interactions can contribute to this sense. Utilizing language learning apps and digital placemaking activities have the ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.