Musiikinopettaja keskellä äänten valtatietä! : tapaustutkimus: musiikinopettajan kokema melu ja melualtistuminen

Abstract

Musiikinopettajan ammattikuvaan kuuluu kasvatus- ja opetustyötä, jonka meluympäristö voi vaihdella tunneittain. Oppitunnit pitävät sisällään opetussuunnitelman mukaisesti moninaisia keinoja toteuttaa musiikillista toimintaa ja itseilmaisua. Musiikinopettaja toteuttaessaan opetusta joutuu herkästi jatku-vaan melualtistumiseen tuntien aikana, joka voi pahimmassa tapauksessa tuottaa kuulovaurion hitaasti tai äkillisesti. Tutkimukseni sijoittuu uuteen musiikkiluokkaan ja siellä työskentelevään musiikinopettajaan. On mielenkiintoista verrata uuden musiikkiluokan melutasoja aikaisempiin eri koulujen meluannosmittaustuloksiin.

Tutkimuksessani erityisesti perehdyttiin valitun koulun musiikinopettajan työpäivän melualtistuminen sekä minkälainen hänen koettu melu verrattuna mitattuun melutulokseen. Tarkoituksena on selvittää musiikinopettajan päivittäinen melurasitus meluannosmittareiden ja henkilökohtaisen päiväkirjan avulla. Päiväkirjan sisällöstä pystyttiin toteamaan minkälaisia opetuskokonaisuuksia tuntien aikana toteutettiin ja mittaustuloksista saatiin havainnoida miten keskimääräinen melutaso vaihteli tunnin aikana. Absoluuttisiin melumittaustuloksiin vertailtiin musiikinopettajan koettu melu kyselyn sekä päiväkirjan avulla. Näin saatiin tietoa opettajan objektiivisesta melukokemuksesta verrattuna subjektiiviseen meluun. Tämän lisäksi musiikinopettajan absoluuttinen meluympäristö hahmoteltiin kuulokuvallisesti esimerkillisin vertauskuvin.

Tuloksissa käy ilmi, että musiikinopettaja viettää työaikansa keskimääräisesti liikenteen tuottamassa meluympäristössä. Musiikkiluokassa tapahtuvan opetuksen melutaso pysyi kuuloturvallisella alueella suhteutettuna melussa vietettyyn aikaan. Tutkimuksessa kuitenkin nousee esille, että musiikinopettajan korvat eivät pääse erikseen levähtämään taukojen aikana. Musiikinopettajan melualtistuminen suhteutettuna koko päivälle pysyi 73–75 desibelin välillä, joka itsessään ei ole riski kuulovauriolle, mutta on silti opetus- ja kasvatustyötä rasittava tekijä.

Musiikinopettajien meluannosmittauksia olisi suotavaa toteuttaa enemmän, jotta musiikinopettajilla on selkeä käsitys omasta melualtistumisesta sekä mahdollisesta kuulovaurion riskistä. Meluannosmittaukset ja niiden tulokset voivat herättää koko työyhteisön aktiivisempaan kuulonhuoltoon, joka edes auttaa jokaisen työnantajan ja työntekijän säilyttämään terveen kuulon pitkäksi aikaan.