Sukupuoli, vanhempien koulutustaso ja koulukiusaamisroolit emotionaalisen ja kognitiivisen kouluun kiinnittymisen selittäjinä kuudennella ja seitsemännellä luokalla
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli tutkia, millä tavoin oppilaan sukupuoli, vanhempien koulutustaso sekä kiusaamisroolit (kiusaaja, kiusattu, samanaikaisesti molemmat), selittävät emotionaalisen ja kognitiivisen kouluun kiinnittymisen vaihtelua kuudennella ja seitsemännellä luokalla. Tavoitteena oli lisätä tietämystä emotionaalisen ja kognitiivisen koulun kiinnittymisen suhteesta kiusaamiseen, sosioekonomiseen taustaan ja sukupuoleen. Tut-kimuksen aineisto oli kerätty oppilailta sekä heidän vanhemmiltaan itsearviointilomakkeilla osana Alkuportaat -tutkimusta (n=941). Tutkimuksen analyysi toteutettiin hierarkkisella regressioanalyysilla.
Vanhempien korkein koulutusaste selitti emotionaalisen koulun kiinnittymisen vaihtelua tytöillä poikia paremmin molemmilla luokilla. Kiusaamisrooleilla oli toisistaan poikkeavia yhteyksiä koulun kiinnittymisen molempiin ulottuvuuksiin. Samanaikaisesti kiusaajana ja kiusattuna oleminen liittyi vertaisryhmää heikompaan emotionaaliseen ja kognitiiviseen kouluun kiinnitty-miseen molemmilla luokilla ja sukupuolilla. Kiusatuksi joutuminen heijastui erityisesti heikompaan emotionaaliseen kiinnittymiseen molemmilla luokilla. Kiusaaminen oli keskimäärin vahvemmin yhteydessä tyttöjen kuin poikien kouluun kiinnittymisen molempiin ulottuvuuksiin. Kiusaavilla pojilla emotionaalinen ja kognitiivinen kiinnittyminen ei eronnut niistä oppilaista, jotka eivät osallistuneet kiusaamiseen.
Kiusaamisen todettiin olevan riskitekijä sekä emotionaaliseen että kognitiiviseen kouluun kiinnittymiseen molemmilla sukupuolilla. Vanhempien koulutustaso näytti olevan suojaava tekijä varsinkin kognitiivisen koulun kiinnittymisen osalta. Tutkimuksen perusteella työ kiusaamisen ehkäisemiseksi on tärkeä osa oppilaiden kouluun kiinnittymistä ja hyvinvointia.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29740]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Kouluun kiinnittymisen yhteys koulumenestykseen - Systemaattinen kirjallisuuskatsaus
Keränen, Kim (2018)Tämän pro gradu -tutkielman tarkoitus oli selvittää alakouluikäisten lasten kouluun kiinnittymisen ja koulumenestyksen välistä yhteyttä. Tutkimuksen metodi oli systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Systemaattisen ... -
Kiusatuksi tulemisen yhteys koulusuoriutumiseen kuudennella luokalla ja psykologisten hyvinvointitekijöiden välittävä vaikutus tässä yhteydessä
Nurmela, Kirsikka; Patronen , Senni (2019)Tässä tutkimuksessa tarkastelimme itseraportoidun kiusatuksi tulemisen yleisyyttä kuudennen luokan syksyllä ja kiusatuksi tulemisen yhteyttä koulusuoriutumiseen 6. luokan oppilailla (N = 875). Tutkimme myös välittävätkö ... -
Toiminnallinen kouluun kiinnittyminen ala- ja yläkoulun nivelvaiheessa
Koivu, Eerikki (2016)Tässä tutkimuksessa selvitettiin oppilaiden yläkoulun 7. luokalla raportoimaa toiminnallista kiinnittymistä ja sitä mahdollisesti ennustavia alakoulun 6. luo-kan tekijöitä. Ala- ja yläkoulun välisen nivelvaiheen tutkiminen ... -
Maahanmuuttotaustaisten oppilaiden emotionaalinen kouluun kiinnittyminen ja sen tukeminen
Kangosjärvi, Samuli; Kääriäinen, Okko (2022)Tutkimme maahanmuuttotaustaisten ja kantaväestöön kuuluvien oppilaiden mahdollisia eroja emotionaalisessa kouluun kiinnittymisessä. Lisäksi tutkimme opettajien kokemuksia maahanmuuttotaustaisten oppilaiden emotionaalisesta ... -
Opiskelijoiden 9. luokalla kokeman opettajan emotionaalisen tuen ja häiriökäyttäytymisen yhteydet koulunlopettamisaikomuksille toisella asteella
Lehtisare, Suvi (2019)Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkittiin kiintymyssuhde- ja itsemääräämisteorioiden viitekehyksissä opettajan tarjoaman emotionaalisen tuen yhteyttä opiskelijoiden koulunlopettamisaikomuksille. Samalla tarkasteltiin ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.