Sukupuoli, vanhempien koulutustaso ja koulukiusaamisroolit emotionaalisen ja kognitiivisen kouluun kiinnittymisen selittäjinä kuudennella ja seitsemännellä luokalla

Abstract

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli tutkia, millä tavoin oppilaan sukupuoli, vanhempien koulutustaso sekä kiusaamisroolit (kiusaaja, kiusattu, samanaikaisesti molemmat), selittävät emotionaalisen ja kognitiivisen kouluun kiinnittymisen vaihtelua kuudennella ja seitsemännellä luokalla. Tavoitteena oli lisätä tietämystä emotionaalisen ja kognitiivisen koulun kiinnittymisen suhteesta kiusaamiseen, sosioekonomiseen taustaan ja sukupuoleen. Tut-kimuksen aineisto oli kerätty oppilailta sekä heidän vanhemmiltaan itsearviointilomakkeilla osana Alkuportaat -tutkimusta (n=941). Tutkimuksen analyysi toteutettiin hierarkkisella regressioanalyysilla. Vanhempien korkein koulutusaste selitti emotionaalisen koulun kiinnittymisen vaihtelua tytöillä poikia paremmin molemmilla luokilla. Kiusaamisrooleilla oli toisistaan poikkeavia yhteyksiä koulun kiinnittymisen molempiin ulottuvuuksiin. Samanaikaisesti kiusaajana ja kiusattuna oleminen liittyi vertaisryhmää heikompaan emotionaaliseen ja kognitiiviseen kouluun kiinnitty-miseen molemmilla luokilla ja sukupuolilla. Kiusatuksi joutuminen heijastui erityisesti heikompaan emotionaaliseen kiinnittymiseen molemmilla luokilla. Kiusaaminen oli keskimäärin vahvemmin yhteydessä tyttöjen kuin poikien kouluun kiinnittymisen molempiin ulottuvuuksiin. Kiusaavilla pojilla emotionaalinen ja kognitiivinen kiinnittyminen ei eronnut niistä oppilaista, jotka eivät osallistuneet kiusaamiseen. Kiusaamisen todettiin olevan riskitekijä sekä emotionaaliseen että kognitiiviseen kouluun kiinnittymiseen molemmilla sukupuolilla. Vanhempien koulutustaso näytti olevan suojaava tekijä varsinkin kognitiivisen koulun kiinnittymisen osalta. Tutkimuksen perusteella työ kiusaamisen ehkäisemiseksi on tärkeä osa oppilaiden kouluun kiinnittymistä ja hyvinvointia.