Matemaattisen minäpystyvyyden lähteiden yhteys matematiikka-ahdistukseen 2.-5.- luokkalaisilla oppilailla

Abstract

Matemaattisen minäpystyvyyden lähteiden yhteys matematiikka-ahdistukseen 2.–5.-luokkalaisilla oppilailla. Erityispedagogiikan pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteiden laitos. 43 sivua. Tutkimuksessa selvitettiin miten ja missä määrin matemaattisen minäpystyvyyden lähteet ovat yhteydessä matematiikka-ahdistuksen kahteen ulottuvuuteen (matematiikan oppimistilanteisiin liittyvä ahdistus ja matematiikassa epäonnistumiseen liittyvä ahdistus). Banduran luoman sosiokognitiivisen teorian mukaan minäpystyvyys koostuu neljästä lähteestä, jotka ovat onnistumisen ja hallinnan kokemukset, vertaiskokemukset, sosiaalinen palaute sekä fysiologiset reaktiot. Tutkimus toteutettiin osana vuosina 2013–2015 toteutettua Jyväskylän yliopiston ja Niilo Mäki Instituutin Minäpystyvyys ja oppimisvaikeusinterventiot – tutkimushanketta. Tutkimukseen osallistui yhteensä 1463 oppilasta 2.–5.-luokilta Keski- ja Itä-Suomesta. Tutkimusaineisto kerättiin hankkeen alkumittauksen yhteydessä osana laajempaa kyselytutkimusta. Aineisto analysoitiin lineaarisella regressioanalyysilla ja kovarianssianalyysilla. Tulokset osoittavat, että matemaattisen minäpystyvyyden lähteet selittävät noin 10 % matematiikka-ahdistuksesta. Matemaattisen minäpystyvyyden lähteistä onnistumisen ja hallinnan kokemukset olivat kaikilla luokka-asteilla samansuuntaisesti yhteydessä matematiikka-ahdistukseen. Matematiikan oppimistilanteisiin liittyvään ahdistukseen oli yhteydessä vertaiskokemukset 2.-, 4-. ja 5.-luokkalaisilla sekä sosiaalinen palaute ainoastaan 5.-luokalla. Tämä tutkimus lisäsi ymmärrystä siitä, miten yksittäiset matemaattisen minäpystyvyyden lähteet ovat yhteydessä matematiikka-ahdistukseen. Tutkimuksen tulokset ovat samansuuntaisia aikaisempien tutkimusten kanssa. Tulokset vahvistavat käsitystä, että onnistumisen ja hallinnan kokemukset ovat tärkeitä matematiikka-ahdistuksen selittäjiä.