Matemaattisen minäpystyvyyden lähteiden yhteys matematiikka-ahdistukseen 2.-5.- luokkalaisilla oppilailla
Päivämäärä
2022Tekijänoikeudet
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Matemaattisen minäpystyvyyden lähteiden yhteys matematiikka-ahdistukseen 2.–5.-luokkalaisilla oppilailla. Erityispedagogiikan pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteiden laitos. 43 sivua.
Tutkimuksessa selvitettiin miten ja missä määrin matemaattisen minäpystyvyyden lähteet ovat yhteydessä matematiikka-ahdistuksen kahteen ulottuvuuteen
(matematiikan oppimistilanteisiin liittyvä ahdistus ja matematiikassa epäonnistumiseen liittyvä ahdistus). Banduran luoman sosiokognitiivisen teorian mukaan
minäpystyvyys koostuu neljästä lähteestä, jotka ovat onnistumisen ja hallinnan
kokemukset, vertaiskokemukset, sosiaalinen palaute sekä fysiologiset reaktiot.
Tutkimus toteutettiin osana vuosina 2013–2015 toteutettua Jyväskylän yliopiston ja Niilo Mäki Instituutin Minäpystyvyys ja oppimisvaikeusinterventiot –
tutkimushanketta. Tutkimukseen osallistui yhteensä 1463 oppilasta 2.–5.-luokilta Keski- ja Itä-Suomesta. Tutkimusaineisto kerättiin hankkeen alkumittauksen yhteydessä osana laajempaa kyselytutkimusta. Aineisto analysoitiin lineaarisella
regressioanalyysilla ja kovarianssianalyysilla.
Tulokset osoittavat, että matemaattisen minäpystyvyyden lähteet selittävät noin 10 % matematiikka-ahdistuksesta. Matemaattisen minäpystyvyyden lähteistä onnistumisen ja hallinnan kokemukset olivat kaikilla luokka-asteilla samansuuntaisesti yhteydessä matematiikka-ahdistukseen. Matematiikan oppimistilanteisiin liittyvään ahdistukseen oli yhteydessä vertaiskokemukset 2.-, 4-.
ja 5.-luokkalaisilla sekä sosiaalinen palaute ainoastaan 5.-luokalla.
Tämä tutkimus lisäsi ymmärrystä siitä, miten yksittäiset matemaattisen minäpystyvyyden lähteet ovat yhteydessä matematiikka-ahdistukseen. Tutkimuksen tulokset ovat samansuuntaisia aikaisempien tutkimusten kanssa. Tulokset vahvistavat käsitystä, että onnistumisen ja hallinnan kokemukset ovat tärkeitä
matematiikka-ahdistuksen selittäjiä.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [28164]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Lukemisahdistuksen yhteydet matematiikka-ahdistukseen, lukusujuvuuteen, sukupuoleen ja luokka-asteeseen
Tuomola, Emma (2020)Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, missä määrin 2.–5. luokkalaisilla oppilailla esiintyy lukemisahdistusta ja onko lukemisahdistus yhteydessä matematiikka-ahdistukseen. Lisäksi selvitettiin, miten lukemisahdistus ... -
Matematiikan akateeminen minäkäsitys ja matematiikan taidot 3- ja 4-luokkalaisilla oppilailla
Sorkio, Susa (2023)Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millainen matematiikan akateeminen minäkäsitys peruskoulun kolmas- ja neljäsluokkalaisilla oppilailla on. Lisäksi tarkasteltiin, onko sukupuoli yhteydessä matematiikan ... -
Laskustrategiaharjoittelun ja siihen integroidun minäpystyvyystuen vaikutus matematiikka-ahdistukseen hitailla laskijoilla
Ikonen-Luoma-aho, Aino (2022)Matematiikka-ahdistukseen liittyvä interventiotutkimus on ollut vähäistä, eikä vahvaan näyttöön perustuvia tuen keinoja ole ollut juurikaan tarjolla. Matematiikan suoriutumista näyttävät ennustavan matematiikka-ahdistus ... -
Matematiikka-ahdistuksen, matematiikan minäpystyvyysuskomusten ja matematiikan taitojen yhteydet toisiinsa
Leppänen, Ulla-Maija (2018)Tutkielman tavoitteena on tarkastella matematiikka-ahdistuksen ilmenemistä minäpystyvyysuskomusten ja matematiikan taitojen kautta. Matematiikan oppimisen pulmien taustalla voi toimia matematiikka-ahdistus, jonka liikkeelle ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.