Itseohjautuva opettaja? : aineenopettajien kokemuksia itseohjautuvasta työssä oppimisesta etäopetuskontekstissa

Abstract

Tutkimuksessa tarkasteltiin aineenopettajien kokemuksia itseohjautuvasta työssä oppimisesta koronaviruspandemian aikaisessa etäopetuskontekstissa. Tutkimuksessa hyödynnettiin itseohjautuvan oppimisen prosessimallia, jonka vaiheiden pohjalta opettajien yksilöllisiä työssä oppimisen kokemuksia tulkittiin. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin opettajien etäopetuskontekstissa kokemia itseohjautuvan oppimisen haasteita ja mahdollisuuksia. Tutkimus oli menetelmältään laadullinen. Tutkimusaineistona käytettiin aineenopettajille tehtyjä teemahaastatteluja, joihin osallistui seitsemän opettajaa eri puolilta Suomea. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla, mikä mahdollisti aineistosta nousevien luokkien muodostamisen itseohjautuvan oppimisen prosessimallin vakiintuneiden vaiheiden yhteyteen. Aineenopettajat määrittelivät oppimistarpeita, muodostivat oppimistavoitteita, tunnistivat resursseja, valitsivat soveltuvia oppimisstrategioita ja arvioivat oppimistuloksia. Haasteita opettajien itseohjautuvalle oppimiselle aiheuttivat tekniset haasteet, riittämättömyyden kokemukset ja työhyvinvoinnin heikkenemisen kokemukset. Etäopetuskonteksti mahdollisti opettajien ammatillisen osaamisen monipuolistumisen, lähiopetuksen arvostuksen kas-vamisen ja itseluottamuksen vahvistumisen itseohjautuvan oppimisen myötä. Aineenopettajien kokemukset itseohjautuvasta oppimisesta olivat moninaisia ja ne mukailivat itseohjautuvan prosessimallin vaiheita luontevasti. Opettajat kokivat etäopetuskontekstin haasteelliseksi, mutta kontekstin myötä saavutetut taidot hyödyllisiksi oman ammattitaidon kehittymisen kannalta.