Esimiesten käsityksiä työssä oppimisesta puhtauspalvelualalla

Abstract

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan puhtauspalvelualalla toimivan suuren organisaation esimiesten käsityksiä työssä oppimisesta. Tutkimusaineisto kerättiin lomakekyselyn ja teemahaastatteluiden avulla. Lomakekyselyyn vastasivat kaikki kohdeorganisaation siivoustyön esimiehet, yhteensä 26 henkilöä. Lomakekyselyn jälkeen haastateltiin kahdeksaa esimiestä. Tutkimushaastatteluissa esimiehiltä kysyttiin, mitä työssä oppiminen heidän näkökulmastaan on, miten se ilmenee ja mitkä tekijät edesauttavat tai estävät sitä. Haastatteluaineisto analysoitiin fenomenografian menetelmien avulla. Työssä oppimista ei ole aiemmin tutkittu puhtauspalvelualan esimiesten käsitysten kautta. Siksi tämä tutkimus laajentaa työssä oppimisen tutkimuksen kenttää aikuiskasvatustieteen näkökulmasta. Tutkimus vahvistaa tieteenalalla vallitsevaa käsitystä siitä, että työssä oppiminen on ymmärrettävä laajasti. Esimiehet sekä heidän alaisensa työskentelevät kohdeorganisaatiossa, jota johdetaan poliittisten päätösten ja numeroiden valossa. Jatkuvat muutokset kuuluvat suuren organisaation arkeen, joka muodostuu monista työyhteisöistä, jotka ovat moniammatillisia ja -kulttuurisia. Esimiehet kokivat työssä oppimisen määrittämisen haasteelliseksi. He kokivat työssä oppimisen kuitenkin välttämättömäksi osaksi modernia siivoustyötä, jonka keskiössä on puhtauden tuottaminen nykymenetelmiä ja teknologiaa hyödyntäen. He tunnistivat työssä oppimisen ilmenemismuotoja sekä sitä edistäviä ja estäviä tekijöitä. Tutkimusaineiston perusteella organisaatiossa tulisi selkeyttää toimenkuvien määrityksiä, toimintaohjeita sekä organisaatiotason työssä oppimistavoitteita, jotka antavat suunnan organisaation toiminnalle ja siten tukisivat sen päämäärätietoista toimintaa ja työssä oppimista. Organisaatiossa hyödynnetään työhön perehdytystä, opastusta sekä henkilöstön koulutusta työssä oppimisen tukemisessa. Tämän tutkimuksen löydösten siirrettävyys puhtauspalvelualan muihin suuriin organisaatioihin on varsin suuri, sillä niissä olevien organisaatiorakenteiden ansiosta työssä oppimisen suuntaan voi vaikuttaa jossain määrin selkeillä työn ja työssä oppimisen tavoitteilla. Niitä tulisi voida mitata yksiselitteisiä mittareita käyttäen, joita ei organisaatiossa vielä ollut käytössä. Lukujen valossa johtaminen ei edistä työssä oppimista vaan alaisten työn sisällön ymmärtäminen, rakentavan palautteen ja kiitoksen antaminen ajallaan tukevat innostavan työilmapiirin rakentumista ja työssä oppimisen toteutumista. Näiden tutkimustulosten valossa laitoshuoltajien käsitysten tutkiminen työssä oppimisesta voisi olla tärkeä jatkotutkimusaihe. Olisi mielenkiintoista antaa ääni heille, joita niin harvoin tieteellisessä tutkimuksessa haastatellaan.