Kielitietoisuudella kohti monikielisyyttä : materiaalipaketti yläkoulun äidinkielen ja kirjallisuuden opettajille

Abstract

Maailmamme on kielellisesti yhä moninaisempi. Sen vuoksi myös perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (POPS 2014) painottavat kielellistä tietoisuutta ja eri kielten ja kielimuotojen kohtaamista myös kouluarjessa. Opetuksen edellytetään olevan kielellisesti vastuullista. (Alisaari 2020; Opetushallitus 2014.) Tämän opinnäytetyön tavoitteena olikin luoda yläkoululaisten äidinkielen ja kirjallisuuden opetukseen oppimateriaalipaketti, jolla tuetaan oppilaiden monikielisyyttä. Monikielisyys ymmärretään nykyisin sekä kielten väliseksi että kielen sisäiseksi ilmiöksi, eli monikielisyyttä on sekä usean kielen osaaminen että yhden kielen eri kielimuotojen ja käyttötapojen hallinta (Dufva & Nikula 2010). Kielen ymmärretään nykyään muuttuvan jatkuvasti kielen käyttäjänsä ja tilanteensa mukaan (Dufva & Pietikäinen 2009), jolloin kielen muodot ja käyttötavat vaihtelevat samankin kielen sisällä. Myös POPS 2014 näkee oppilaan kielitaidon aiempaa monipuolisempana, ja esimerkiksi jokainen oppilas nähdään monikielisenä (Opetushallitus 2014).

Tämän opinnäytetyön myötä syntynyt materiaalipaketti pyrkii vahvistamaan oppilaan omaa, monimuotoista monikielisyyttä, jota tuetaan vahvistamalla oppilaan kielitietoisuutta. Koulun kielitietoisen toiminnan on nimittäin todettu kehittävän oppilaiden monikielisyyttä ja kykyä toimia monikielisinä yksilöinä (Oliveira & Ançã 2009). Kielitietoisuutta tukevat tehtävät parantavat myös yksilön käsitystä kielistä sosiaalisina resursseina (Hélot 2017). Kielitietoisuus määriteltiin tässä työssä kielitietoisuuden viisijaon pohjalta, jonks mukaan kielitietoisuus sisältää kielen huomioimisen, kielellisen luovuuden, kieliin ja kieliyhteisöihin kohdistuvat asenteet, metakielellisen tiedon ja pohdinnan (Andersen & Ruohotie-Lyhty 2019). Tätä määritelmää täydennettiin esimerkiksi Byramin (2012) määritelmällä, joka painottaa kielitietoisuudessa yksilöä ja hänen omaa käsitystään itsestään kielenoppijana ja -käyttäjänä. Näin luodun määritelmän avulla oppilaan kehitystä pystytään tukemaan kokonaisvaltaisesti ottaen huomioon kieli järjestelmänä, yksilön käsitykset kielestä sekä kielen merkitys osana yhteiskunnallista kontekstia.

Oppimateriaalipaketin avulla opettajan on mahdollista rikastaa ja täydentää opetustaan. Paketissa on kolme teemaa: Minun kieleni, Puhuttu suomi – monta eri suomea ja Äänetön kieli. Näistä jokainen sisältää pohdinta-, vuorovaikutus- ja toiminta-tehtäviä. Tehtävillä harjoitellaan kielitietoisuuden eri osa-alueita. Tehtäväpaketissa kieltä tarkastellaan käytännön tilanteissa, ja näihin tilanteisiin yhdistetään reflektoivaa pohdintaa. Näin tehtävät noudattavat Oliveiran ja Ançãn (2019) näkemyksiä hyvästä kielitietoisesta toiminnasta, jonka pitäisi olla esimerkiksi erojen ja yhtäläisyyksien tarkastelua sekä monipuolista keskustelua kielestä. Tehtävissä hyödynnetään paljon kielen sisäistä variaatiota, ja näin vahvistetaan oppilaan käsitystä kielestä monipuolisena voimavarana.