Tutkielman aiheena on yläkoulun äidinkielen ja kirjallisuuden -oppiaineen etäopetus. Tutkimuksessa tarkastelin oppiaineen aineenopettajien subjektiivisia kokemuksia ja näkemyksiä siitä, miten etäopetus on vaikuttanut oppiaineen opettamiseen. Tutkielmassa oli myös tarkoitus lisäksi selvittää, miten etäopetusta on järjestetty ja toteutettu yläkoulussa koronapandemian aikana ja millaisia käytänteitä etäoppitunneilla on otettu käyttöön. Tutkimusaihe sijoittuu soveltavan kielentutkimuksen alalle, tarkemmin opettajien käsitysten tutkimiseen. Tutkielmassa pyrin vastaamaan tutkimustavoitteiden näkökulmasta seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 1. Millaiset asiat on koettu myönteisiksi äidinkielen ja kirjallisuuden -oppiaineen etäopetuksessa? 2. Millaiset asiat on koettu haastaviksi äidinkielen ja kirjallisuuden -oppiaineen etäopetuksessa?
Tutkimukseni etäopetuksesta edustaa laadullista eli kvalitatiivista tutkimusta. Tutkimuksen aineistonkeruumenetelmänä olen käyttänyt sähköistä Webropol-kyselyä,
jonka olen toteuttanut täysin anonyymisti. Kyselyn kysymykset koostuvat pääasiassa erilaisista avokysymyksistä, jotka olen jakanut seuraaviin osioihin: 1. taustatiedot, 2. oppiaineen etäopetus, 3. vuorovaikutus etäopetuksessa, 4. etäopetuksen TVT-valmiudet ja 5. etäopetuksen järjestäminen. Tutkimusaineistoni koostuu kahden aineenopettajan laatimista kyselylomakevastauksista, joita olen analysoinut aineistolähtöisen sisällönanalyysimetodin ja teemoittelun avulla. Sisällönanalyysin avulla olen pystynyt erottelemaan aineistosta abstrahoidut teemakokonaisuudet etäopetuksen myönteisistä ja haastavina koetuista kokemuksista ja näkemyksistä.
Tutkimustulokset osoittavat, että aineenopettajille on jäänyt päällisin puolin positiivinen ja onnistunut kokonaiskuva oppiaineen etäopetuksesta. Opettajien näkemysten mukaan myönteisiä etäopetuksen kokemuksia olivat luovat ja monipuoliset tehtävät, työskentelyn seurannan helppous, tuki ja eriyttäminen, sähköiset työskentely-ympäristöt, tieto- ja viestintäteknologiset taidot, sekä viestintä ja vuorovaikutus. Etäopetukseen toivat haasteita tieto- ja viestintäteknologian laitteiden toimintaongelmat, tuen tarpeen vaativat oppilaat, oppiainekohtaisten opetussisältöjen ajankäytöllinen rajoittuneisuus, sekä vuorovaikutuksen ja kontaktin ylläpitäminen. Tunneilla on hyödynnetty erilaisia ohjelmia, työvälineitä ja oppimisalustoja. Opetusta on järjestetty Google Meetin ja Google Classroomin, sekä Microsoft Teamsin ja Zoomin välityksellä. Digitaalisten opetusmenetelmien osuus oppituntien käytänteissä ja opettajien ja oppilaiden toimintatavoissa on ollut opetuksen järjestämisen kannalta välttämätön asia. Digitaaliseen muotoon laadittuja oppimateriaaleja, kuten Otavan Särmän materiaaleja on hyödynnetty osana opetusta.
...
