Kielitietoisuudella kohti monikielisyyttä : materiaalipaketti yläkoulun äidinkielen ja kirjallisuuden opettajille
Tekijät
Päivämäärä
2022Maailmamme on kielellisesti yhä moninaisempi. Sen vuoksi myös perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (POPS 2014) painottavat kielellistä tietoisuutta ja eri kielten ja kielimuotojen kohtaamista myös kouluarjessa. Opetuksen edellytetään olevan kielellisesti vastuullista. (Alisaari 2020; Opetushallitus 2014.) Tämän opinnäytetyön tavoitteena olikin luoda yläkoululaisten äidinkielen ja kirjallisuuden opetukseen oppimateriaalipaketti, jolla tuetaan oppilaiden monikielisyyttä. Monikielisyys ymmärretään nykyisin sekä kielten väliseksi että kielen sisäiseksi ilmiöksi, eli monikielisyyttä on sekä usean kielen osaaminen että yhden kielen eri kielimuotojen ja käyttötapojen hallinta (Dufva & Nikula 2010). Kielen ymmärretään nykyään muuttuvan jatkuvasti kielen käyttäjänsä ja tilanteensa mukaan (Dufva & Pietikäinen 2009), jolloin kielen muodot ja käyttötavat vaihtelevat samankin kielen sisällä. Myös POPS 2014 näkee oppilaan kielitaidon aiempaa monipuolisempana, ja esimerkiksi jokainen oppilas nähdään monikielisenä (Opetushallitus 2014).
Tämän opinnäytetyön myötä syntynyt materiaalipaketti pyrkii vahvistamaan oppilaan omaa, monimuotoista monikielisyyttä, jota tuetaan vahvistamalla oppilaan kielitietoisuutta. Koulun kielitietoisen toiminnan on nimittäin todettu kehittävän oppilaiden monikielisyyttä ja kykyä toimia monikielisinä yksilöinä (Oliveira & Ançã 2009). Kielitietoisuutta tukevat tehtävät parantavat myös yksilön käsitystä kielistä sosiaalisina resursseina (Hélot 2017). Kielitietoisuus määriteltiin tässä työssä kielitietoisuuden viisijaon pohjalta, jonks mukaan kielitietoisuus sisältää kielen huomioimisen, kielellisen luovuuden, kieliin ja kieliyhteisöihin kohdistuvat asenteet, metakielellisen tiedon ja pohdinnan (Andersen & Ruohotie-Lyhty 2019). Tätä määritelmää täydennettiin esimerkiksi Byramin (2012) määritelmällä, joka painottaa kielitietoisuudessa yksilöä ja hänen omaa käsitystään itsestään kielenoppijana ja -käyttäjänä. Näin luodun määritelmän avulla oppilaan kehitystä pystytään tukemaan kokonaisvaltaisesti ottaen huomioon kieli järjestelmänä, yksilön käsitykset kielestä sekä kielen merkitys osana yhteiskunnallista kontekstia.
Oppimateriaalipaketin avulla opettajan on mahdollista rikastaa ja täydentää opetustaan. Paketissa on kolme teemaa: Minun kieleni, Puhuttu suomi – monta eri suomea ja Äänetön kieli. Näistä jokainen sisältää pohdinta-, vuorovaikutus- ja toiminta-tehtäviä. Tehtävillä harjoitellaan kielitietoisuuden eri osa-alueita. Tehtäväpaketissa kieltä tarkastellaan käytännön tilanteissa, ja näihin tilanteisiin yhdistetään reflektoivaa pohdintaa. Näin tehtävät noudattavat Oliveiran ja Ançãn (2019) näkemyksiä hyvästä kielitietoisesta toiminnasta, jonka pitäisi olla esimerkiksi erojen ja yhtäläisyyksien tarkastelua sekä monipuolista keskustelua kielestä. Tehtävissä hyödynnetään paljon kielen sisäistä variaatiota, ja näin vahvistetaan oppilaan käsitystä kielestä monipuolisena voimavarana.
...
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29743]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Tavoitteena monikielisyyttä tukeva äidinkielen ja kirjallisuuden opetus
Aalto, Eija; Kauppinen, Merja (Suomen soveltavan kielitieteen yhdistys AFinLA ry, 2011)Traditionally, Finnish as a mother tongue has been separated from other school languages. Developing learners’ wider language repertoire has not been in focus or seen as an aim or underpinning value. This article discusses ... -
Yläkoulun äidinkielen ja kirjallisuuden aineenopettajien kokemuksia ja näkemyksiä etäopetuksesta : miten etäopetus on vaikuttanut oppiaineen opettamiseen?
Lipsanen, Eliisa (2022)Tutkielman aiheena on yläkoulun äidinkielen ja kirjallisuuden -oppiaineen etäopetus. Tutkimuksessa tarkastelin oppiaineen aineenopettajien subjektiivisia kokemuksia ja näkemyksiä siitä, miten etäopetus on vaikuttanut ... -
Identiteettien diskurssit yläkoulun äidinkielen ja kirjallisuuden oppikirjasarjassa Taito-Voima-Taju
Hautala, Pauli (2012)Tutkimuksessa identiteettien diskursseista äidinkielen ja kirjallisuuden yläkoulun oppikirjasarjassa Taito-Voima-Taju tarkastellaan sitä, miten ja millaisin diskurssein erilaiset identiteetit esitetään oppikirjasarjassa. ... -
Ryhmäviestintä yläkoulun äidinkielen ja kirjallisuuden oppikirjoissa
Sievänen, Ellinoora (2013)Tutkimus käsittelee sitä, miten ryhmäviestintä on esillä yläkoulun äidinkielen ja kirjallisuuden oppikirjoissa. Ryhmäviestintää ei ole koulukontekstissa tutkittu paljon. Oppikirjojen tutkimus hyödyttää sekä opettajia että ... -
Luetaan, mutta ymmärretäänkö lukemaamme : lukustrategiat yläkoulun äidinkielen ja kirjallisuuden oppikirjoissa
Mononen, Susanna (2011)Tutkimuksessa selvitetään lukustrategioiden opettamista äidinkielen ja kirjallisuuden op-pikirjoissa yläkoulussa seitsemänneltä luokalta yhdeksännelle luokalle. Aineistona tutkimuksessa ovat kaikkien oppikirjakustantajien ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.