dc.contributor.advisor | Koskinen, Pekka | |
dc.contributor.advisor | Lehtinen, Antti | |
dc.contributor.author | Manninen, Lasse | |
dc.date.accessioned | 2022-02-11T11:00:05Z | |
dc.date.available | 2022-02-11T11:00:05Z | |
dc.date.issued | 2022 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/79753 | |
dc.description.abstract | Yhteistoiminnallinen ongelmanratkaisu on olennainen nykypäivän työelämätaito ja tämä on syytä huomioida myös yliopistojen opetuksessa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli hyödyntää yhteistoiminnallisen, eli pienryhmässä yhteistyönä tapahtuvan, ongelmanratkaisun mallia fysiikan peruskurssin opiskelijoiden ongelmanratkaisuprosessin kuvailuun ja analysointiin. Tutkimuskysymyksiksi valittiin: (1) Voiko OECD:n vuoden 2015 PISA-tutkimusta varten kehittämää yhteistoiminnallisen ongelmanratkaisun viitekehystä käyttää ryhmätehtävien tekemisen kuvailuun? (2) Miten ryhmien ongelmanratkaisuprosessit vertautuvat kurssilla opetettuun ongelmanratkaisustrategiaan? Tätä tutkimusta voidaan hyödyntää jatkossa opetuksen kehittämisessä, koska tutkimuksesta saatava tieto näyttää suuntaa sille, onko esimerkiksi ongelmanratkaisustrategian eksplisiittiselle harjoittelulle sijaa kurssilla. Aineisto kerättiin Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksen vuoden 2020 syksyllä järjestetyllä peruskurssilla ”Mekaniikan perusteet”. Aineisto koostui kahdesta videosta, joilla kurssille osallistuneet opiskelijat ratkoivat pienryhmässä tehtäviä. Videoilla kaksi eri ryhmää tekivät osittain samat tehtävät. Aineisto analysoitiin teorialähtöisellä sisällönanalyysillä. Tutkimus osoitti, että OECD:n luoma malli soveltuu myös korkeakoulun fysiikan kurssilla ryhmien toiminnan analysointiin. Tutkimuksen perusteella opiskelijat eivät seuraa kurssilla opetettua ongelmanratkaisustrategiaa. Aineistosta voidaan päätellä, että tämän ongelmanratkaisustrategian käyttämisestä saattaa olla hyötyä. Jatkotutkimuksen aiheena voisi olla opetuksen kehittäminen implementoimalla kurssille ongelmanratkaisun opettamista ja arviointia ja tutkia ongelmanratkaisutaitojen kehittymistä. | fi |
dc.description.abstract | Collaborative problem solving is a relevant 21st century skill and this should be seen
in the curricula of universities. The purpose of this study was to utilize a collaborative
problem-solving framework to describe the problem solving process of students on
an introductory physics course. Research questions were: (1) Can the OECD PISA
2015 collaborative problem solving framework be used to describe problem solving
processes of groups? (2) How do the problem solving processes of the groups compare
to the problem solving strategy that is taught on the course? This research can be
used in the future to improve teaching, because the information gathered could be
useful, for example, in deciding if more explicit teaching of problem-solving strategies
should be implemented.
The data were collected on a first course of introductory physics at the Department
of Physics of the University of Jyväskylä. The data were two videos on which students
participating on the course did group assignments. On the videos two groups did
partially the same assignments. The data were analyzed using theory directed content
analysis.
The research shows that the framework created by OECD can also be used to
analyse physics students’ collaborative problem solving. According to this research
the students’ do not systematically follow the problem-solving strategy that can
be found in the course materials. It can be concluded that the students could
benefit from using the aforementioned strategy. In further studies it would be useful
to research implementing teaching and assessing problem-solving on introductory
physics courses. | en |
dc.format.extent | 53 | |
dc.format.mimetype | application/pdf | |
dc.language.iso | fi | |
dc.title | Fysiikan opiskelijoiden yhteistoiminnallisen ongelmanratkaisun analysointi OECD:n PISA 2015 -mallin avulla | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-202202111491 | |
dc.type.ontasot | Pro gradu -tutkielma | fi |
dc.type.ontasot | Master’s thesis | en |
dc.contributor.tiedekunta | Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Sciences | en |
dc.contributor.laitos | Fysiikan laitos | fi |
dc.contributor.laitos | Department of Physics | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.oppiaine | Fysiikka | fi |
dc.contributor.oppiaine | Physics | en |
dc.rights.copyright | Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. | fi |
dc.rights.copyright | This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. | en |
dc.type.publication | masterThesis | |
dc.contributor.oppiainekoodi | 4021 | |
dc.subject.yso | ongelmanratkaisu | |
dc.subject.yso | fysiikka | |
dc.subject.yso | yhteistoiminnallinen oppiminen | |
dc.subject.yso | yhteistoiminnallisuus | |
dc.format.content | fulltext | |
dc.type.okm | G2 | |