Ongelmaperustaisen opetusmenetelmän edut ja haasteet lukion kemian opetuksessa

Abstract

Tässä tutkielmassa verrattiin ongelmaperustaista opetusmenetelmää opettajajohtoiseen opetusmenetelmään ja tunnistettiin kummankin käytön etuja sekä haasteita lukio-opetuksessa. Opetusmenetelmiä tutkittiin kemian oppiaineen sisällä spektroskopian aiheen opetuksessa. Tutkimus tapahtui suomalaisessa lukiossa, jonka kahdesta eri KE2 Ihmisen ja elinympäristön kemiaa -kurssia suorittavasta oppilasryhmästä muodostuivat varsinaiset tutkimusryhmät. Tutkimuksessa selvitettiin, miten ja missä määrin ongelmaperustainen opetusmenetelmä poikkeaa opettajajohtoisesta opetusmenetelmästä lukion kemian opetuksen välineenä. Tutkimuksessa keskityttiin erityisesti opetusmenetelmien tuottamiin oppimistuloksiin, niin työ- kuin säilömuistinkin suhteen, mutta myös opetusmenetelmien vaikutuksiin lukiolaisten oppimismotivaatiossa. Näiden lisäksi tunnistettiin opetusmenetelmien erillisiä tutkimuksen aikana pinnalle nousseita etuja sekä haasteita suhteessa toisiinsa. Tutkielma koostui sekä kirjallisesta että käytännön osasta. Kirjallisessa osassa käsiteltiin tutkimuksessa tarkasteltavien opetusmenetelmien ja opetettavan aiheen lisäksi kognitiiviskonstruktivistista oppimiskäsitystä, jolle nykyopetus pääasiassa perustuu sekä oppimismotivaation ilmiötä. Näillä luotiin kokeellista osaa tukeva viitekehys. Kokeellinen osa sisälsi kuvauksen tutkimuksen kohderyhmästä, tutkimuksessa käytetyistä välineistä sekä menetelmistä, ja yksityiskohtaisemman selityksen tutkimuksen etenemisestä. Tutkimuksen kohderyhmät olivat suomalaiset lukiolaiset ja lukion opettajat. Tutkimusmenetelminä hyödynnettiin kehittämis- ja kyselytutkimusta sekä sisällönanalyysia ja tilastollista analyysia. Näiden lisäksi kokeelliseen osaan sisältyi tutkimustulosten esittäminen ja niiden analyysi sekä niistä tehdyt johtopäätökset. Tutkimuksen tulosten perusteella ongelmaperustainen opetusmenetelmä tuki lukioikäisten oppilaiden sisäsyntyistä oppimismotivaatiota selvästi opettajajohtoista opetusmenetelmää paremmin. Toisaalta ongelmaperustainen opetusmenetelmä aiheutti opettajalle suuremman työmäärän kuin opettajajohtoinen opetusmenetelmä. Tutkimustulokset myös osoittivat, että ongelmaperustaisella opetusmenetelmällä voidaan lukion kemian opetuksessa saada aikaan parempia oppimistuloksia lyhyellä aikavälillä kuin opettajajohtoisella opetusmenetelmällä, vaikka opettajajohtoinen opetusmenetelmä nähdäänkin perinteisesti ongelmaperustaista opetusmenetelmää tehokkaampana välineenä tiedon työmuistiin säilömisessä.