Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.advisorKautto-Knape, Erja
dc.contributor.authorIngberg, Carita
dc.date.accessioned2021-09-06T06:11:31Z
dc.date.available2021-09-06T06:11:31Z
dc.date.issued2021
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/77670
dc.description.abstractTutkimuksen tarkoituksena oli selvittää varhaiskasvatuksen opettajien ja varhaiskasvatuksen erityisopettajien näkemyksiä positiivisen pedagogiikan toteuttamisesta varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen ryhmissä. Lisäksi tutkittiin opettajien käsityksiä positiivisen pedagogiikan merkityksestä tuen tarpeessa olevien lasten oppimiselle ja hyvinvoinnille sekä työyhteisölle. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa kehityksen ja oppimisen tuen lasten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin vahvistamisesta positiivisen pedagogiikan keinoin. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella joulukuussa 2020 ja tammikuussa 2021. Kyselyyn vastasi 32 positiivista pedagogiikkaa työssään käyttävää varhaiskasvatuksen opettajaa ja erityisopettajaa. Aineisto analysointiin sisällönanalyysillä. Tulosten mukaan positiivista pedagogiikkaa toteutettiin rakentamalla positiivinen opetussuhde lapseen, mahdollistamalla positiiviset oppimiskokemukset sekä tukemalla lasten vuorovaikutussuhteita ja autonomian rakentumista. Merkitysten osalta opettajat näkivät positiivisen pedagogiikan vahvistavan lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia, kehittävän lapsen taitoa tunnistaa ja säädellä stressiä, parantavan lapsen ihmissuhteita ja kehittävän varhaiskasvatuksen yhteistyötä kodin kanssa. Lisäksi se vahvisti lapsen osallisuuden kokemusta, itsetuntoa ja minäkuvaa sekä motivaatiota oppimiseen. Työyhteisötasolla positiivisen pedagogiikan nähtiin vahvistavan pedagogista osaamista, lisäävän lasten hyvinvointia ja parantavan työhyvinvointia. Tulosten yhteenvetona voidaan todeta, että kyselyyn vastanneet opettajat kokivat positiivisen pedagogiikan vahvistavan kehityksen ja oppimisen tuen lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Tuloksissa nousi vahvasti esiin opettajan ja lapsen välille rakentuvan myönteisen ja välittävän suhteen tärkeys, minkä opettajat näkivät varhaiskasvatuksen positiivista pedagogiikkaa kannattelevana tekijänä ja pohjana onnistuneille tukitoimille.fi
dc.format.extent98
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofi
dc.subject.otherkehityksen ja oppimisen tuki
dc.titlePositiivinen pedagogiikka lapsen tukena varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202109064790
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaKasvatustieteiden ja psykologian tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Education and Psychologyen
dc.contributor.laitosKasvatustieteiden laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Educationen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineErityispedagogiikkafi
dc.contributor.oppiaineSpecial Educationen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi101
dc.subject.ysoesiopetus
dc.subject.ysopositiivinen pedagogiikka
dc.subject.ysovarhaiskasvatus
dc.subject.ysohyvinvointi
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot