Rekrytoijien käsityksiä työnhakijoilta edellytetystä vuorovaikutusosaamisesta ja työnhakijoiden vuorovaikutusosaamisen arvioinnista rekrytointihaastatteluissa

Abstract

Tämän tutkielman tavoitteena oli kuvata ja jäsentää rekrytoijien käsityksiä työnhakijoilta edellytetystä vuorovaikutusosaamisesta sekä työnhakijoiden vuorovaikutusosaamisen arvioinnista rekrytointihaastattelutilanteissa. Käsityksiä vuorovaikutusosaamisen ilmiöstä selvitettiin taustaksi käsityksille työnhakijoilta edellytetystä vuorovaikutusosaamisesta ja työnhakijoiden vuorovaikutusosaamisen arvioinnista. Tutkielma toteutettiin laadullisella tutkimusotteella. Aineisto koostui 13 teemahaastattelusta. Haastateltavat olivat henkilöstöhallinnon ammattilaisia, rekrytointikonsultteja sekä henkilöstöpalvelualan yritysten asiantuntijoita. Aineistoa analysoitiin teoriaohjaavasti teemoittelemalla sekä etsimällä aineistosta tyypillisiä ja tyypillisestä poikkeavia käsityksiä.

Tulokset osoittavat, että rekrytoijien käsitykset vuorovaikutusosaamisesta ovat vaihtelevia. Vuorovaikutusosaamista luonnehditaan niin erilaisten määritelmien, hyvän viestijän ominaisuuksien kuin vuorovaikutusosaamisen merkityksenkin kautta. Tutkielman tulosten mukaan työnhakijoilta edellytetty vuorovaikutusosaaminen määrittyy suhteessa työelämän vuorovaikutussuhteisiin, organisaatioon ja ammatteihin. Tulokset tarjoavatkin uutta, jäsentynyttä tietoa muun muassa työnhakijoilta edellytetyn vuorovaikutusosaamisen ja kontekstin suhteesta. Tulosten perusteella näyttää siltä, että rekrytoijien käsitykset työnhakijoiden vuorovaikutusosaamisen arvioinnista rekrytointihaastatteluissa ovat vaihtelevia. Rekrytoijien käsitysten mukaan vaihdella voivat niin arvioinnin painotukset kuin arviointitavat ja -menetelmätkin. Myös arvioinnin soveltuvuuteen ja merkitykseen vaikuttaa liittyvän paljon erilaisia, osin jopa ristiriitaisia, käsityksiä. Tulosten perusteella arviointia näyttää lisäksi haastavan useat eri tekijät. Tulokset osoittavat, että työnhakijoiden vuorovaikutusosaamisen arviointiin käytetään rekrytoijien käsitysten mukaan harvoin mittaavia menetelmiä.

Tulosten perusteella näyttää siltä, että rekrytoijien vuorovaikutusosaamista koskevat käsitykset heijastuvat käsityksiin työnhakijoilta edellytetystä vuorovaikutusosaamisesta sekä vuorovaikutusosaamisen arvioinnista. Tuloksista voidaan päätellä työnhakijoilta edellytetyn vuorovaikutusosaamisen ja työnhakijoiden vuorovaikutusosaamisen arvioinnin kytkeytyvän kuitenkin vain löyhästi toisiinsa.

Tuloksia on mahdollista hyödyntää ja soveltaa esimerkiksi rekrytointihaastattelukäytänteiden ja työnhakijoiden osaamisen arviointimenetelmien suunnittelun ja kehittämisen tukena. Toisaalta tämän tutkielman tulokset osoittavat myös tarpeen lisätutkimukselle.