Kuntien viittomakielisten ja suomalaiselle viittomakielelle tulkattujen multimodaalisten verkkotekstien käytettävyys

Abstract

Tutkimuksessa tarkastellaan kuntien viittomakielisten ja suomalaiselle viittomakielelle tulkattujen multimodaalisten verkkotekstien käytettävyyttä käyttäjäkeskeisesti. Tutkimusaineistona on kahden kaupungin tuottamat verkkotekstit, jotka on suunnattu viittomakielisille kuntalaisille. Valittujen aineistoesimerkkien käytettävyyttä selvitettiin äidinkieleltään viittomakielisten kuurojen, korkeasti koulutettujen kieliasiantuntijoiden antamina heuristisina käytettävyysarviointeina. Käytettävyystutkimus pohjautuu Nielsenin (1994) käytettävyyden malliin ja kansainväliseen ISO 9241-11 -käytettävyyden standardiin sekä Suomisen (2019) kuntien verkkotekstien käytettävyystutkimukseen. Tutkimus on luonteeltaan monimenetelmäinen, jossa yhdistettiin sekä määrällisiä että laadullisia menetelmiä. Testimateriaalina toimi kaksi erilaista verkkotekstiä: viittomakielelle tulkattu ja käännetty teksti. Aineistonkeruumenetelminä käytettiin itsenäistä käytettävyystestausta ja siihen liittyvää numeerista ja sanallista arviointia kyselylomakeella sekä vapaamuotoista keskustelua tekstien käytettävyydestä suljetussa informanttien keskinäisessä WhatsApp-pikaviestiryhmässä. Aineiston analyysissa käytettiin sisällönanalyysia. Tutkimuksen tuloksena osoittautui, että kuntien viitotut ja tulkatut verkkotekstit ovat melko uusi genre. Viitottuja verkkotekstejä verrattiin viittomakielisiin uutisiin, mutta asiatyylistä kielenkäyttötapaa ei kuitenkaan koettu kovin käytettäväksi. Verkkoteksteille toivottiin vapaamuotoisempaa ja vuorovaikutteisempaa esitystapaa. Verkkotekstien multimodaalisten resurssien, kuten kuvien, asiaotsikoiden ja tekstityksen, käytön koettiin lisäävän verkkotekstien käytettävyyttä. Puhutulta kieleltä viitotulle kielelle tulkattu verkkoteksti arvioitiin heikoksi, eikä se saanut sosiaalista hyväksyntää viittomakielisiltä kieliasiantuntijoilta. Viitotulle kielelle käännetty verkkoteksti sai hyviä arvioita, joskin siinä ilmeni paikoin häiritsevää lähtökielistä interferenssiä ja vieraannuttavaa asiatyyliä. Viitottu verkkoteksti koetaan kielellis-kulttuurisena tuotteena ja palveluna, jolloin viitottu verkkoteksti tulisi tuottaa viittomakielisen yhteisön käytänteiden mukaisesti ja käyttäjälähtöisesti.