Kielenoppimisen ulottuvuudet : suomalainen viittomakieli valtakunnallisen perusopetussuunnitelman perusteissa 2014
Tekijät
Päivämäärä
2018Tekijänoikeudet
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Maisterintutkielmassani tarkastelen tutkimusaineistoani, valtakunnallisen perusopetussuunnitelman perusteita 2014 ja siinä olevien viittomakieli ja kirjallisuus - ja suomen kieli ja kirjallisuus oppiaineiden oppimääriä ja arviointikriteeristöä kielenoppimisen näkökulmasta. Maisterintutkielmani tavoitteena on tarkastella, mitä kielenoppimista on viittomakieli ja kirjallisuus - ja suomen kieli ja kirjallisuus -oppiaineiden tavoitteissa, sisällöissä ja hyvän osaamisen arviointikriteereissä.
Toteutan laadullisessa tutkielmassani hermeneuttista lähestymistapaa ja hyödynnän teoriaohjaavaa temaattista sisällönanalyysin metodeja tutkimusaineiston käsittelyssä ja analyysissa. Maisterintutkielmassani on kaksi tutkimuskysymystä:
1. Millaista kielenoppimista on viittomakieli ja kirjallisuus - ja suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärien tavoitteissa ja sisällöissä 1.-2., 3.-6. ja 7.-9. vuosiluokilla?
2. Mitä kielenoppimiseen liittyvää osaamista arvioidaan viittomakieli ja kirjallisuus - ja suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärien arviointikriteereissä 1.-2., 3.-6. ja 7.-9. vuosiluokilla?
Tulosten perusteella Bachmanin (1991) kielitaidonmallin mukaista organisatorista, tekstuaalista ja propositionaalista kielenoppimista on viittomakieli ja kirjallisuus - suomen kieli ja kirjallisuus -oppiaineiden oppimäärissä. Kielenoppimista ei esiinny jokaisessa oppimäärän tavoitteissa ja sisällöissä molemmassa oppiaineessa. Lisäksi tarkastelluissa oppiaineiden oppimäärien tavoitteissa ja sisällöissä esiintyvät kielenoppimisen teemat eivät aina ole keskenään samanlaisia. Arviointikriteeristöstä ilmenee kielenoppimiseen liittyvää arviointia ja ne ovat yleensä suhteessa oppimäärän tavoitteisiin. Tosin 1.-2. -vuosiluokilla ei ole kielenoppimiseen liittyvää arviointia kummassakaan oppiaineessa.
Jotta arvioija voisi käyttää perusopetussuunnitelman perusteissa olevaa viittomakieli ja kirjallisuus -oppiaineen arviointikriteeristöä, hänen on hallittava oppiaineen oppimäärien tavoitteiden ja sisältöjen ja niissä olevien kielenoppimiseen tähtäävien osasten muodostama kokonaisuus. Vain näin hän voi kasvattaa viittomakielisen oppilaan äidinkielen taitoa ja -osaamista.
Tästä maisterintutkielmasta hyötyvät suomalaista viittomakieltä äidinkielenään opettavat opettajat peruskouluissa ja suomalaisen viittomakielen osaamisen arviointia toteuttavat tahot. Kielenoppimisen ulottuvuuksien ja arvioinnin tiedostaminen viittomakieli ja kirjallisuus -oppimäärien tavoitteissa ja sisällöissä ohjaa suomalaista viittomakieltä äidinkielenään opettavat opettajat ja kielitaidon arvioijat huomioimaan yksityiskohtaisemmin oppilaan kielenoppimisen tason ja edistymisen.
...
There is very little or no research on how language learning and language assessment is conceptualized in the National Core Curriculum for Basic Education 2014 for the school subject of Finnish sign language and Literature and how such conceptualizations compare to Finnish and Literature. The primary aim of this thesis to explore the notions of language learning and criteria for assessment in the goal and contents of Finnish sign language and Literature and Finnish and Literature.
The research questions are: 1. How is language learning conceptualized in the goals and contents for Finnish sign language and literature and Finnish and literature syllabuses for the grades 1-2, 3-6 and 7-9?, and 2. What are the criteria for assessment for grade “good” or 8 in Finnish sign language and literature and Finnish and literature syllabuses in grades 1-2, 3-6, and 7-9, and how are they related to the pupils’ language proficiency in terms of Bachman’s 1991 model of language competence?
The data consist of those parts of the published text of the National Core Curriculum for Basic Education 2014 that are related to the goals and contents of Finnish sign language and Literature and Finnish and Literature as well as the assessment criteria for grade ‘good’ (8). Theory-driven thematic content analysis, primarily but not exclusively based on Bachman’s 1991 model of language competence, was used to analyze the textual segments.
The results show that language learning is conceptualized through organizational, textual and propositional themes of language competence in the curricular texts for the goals and contents of Finnish sign language and Literature and Finnish and Literature as well as in the assessment criteria for grades 1-2, 3-6 and 7-9. There was some variation in the data as all the themes were not consistently present in every goal and contents segment in both school subject, nor were they present in the same measure. The analysis of the assessment criteria showed that the same themes were present in the assessment criteria and they interacted with the goals in both subjects for grades 3-6 and 7-9. No such themes were found in the grade 2 assessment criteria in both subjects.
Based on the findings, it is recommended that not only should teachers familiarize themselves with the assessment criteria in the National Core Curriculum 2014 for Finnish sign language and Literature but that they should also be aware of the way language competence is conceptualized in the goals and contents of the subject. This will give them an opportunity to increase their pupils’ language competence in their mother tongue, Finnish sign language.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29537]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Suomalaista viittomakieltä omaksuvien 8-vuotiaiden lasten kerrontataidot SVK-NARRATI menetelmällä arvioituna
Pietarinen, Heta (2021)Tutkielmassa tarkastellaan suomalaista viittomakieltä omaksuvien 8-vuotiaiden lasten kerrontataitoja ja tarkkaillaan ikäluokan sisällä esiintyvää variaatiota. Tarkastelun alla ovat erityisesti lasten tuottamien tarinoiden ... -
Use of pointing in parent-child interactions by hearing children of deaf and hearing parents : A follow-up from 1- to 3-years of age
Kanto, Laura; Laakso, Minna; Huttunen, Kerttu (Cambridge University Press (CUP), 2024)Pointing plays a significant role in communication and language development. However, in spoken languages pointing has been viewed as a non-verbal gesture, whereas in sign languages, pointing is regarded to represent a ... -
University Exchange Students’ Practices of Learning Finnish : A Language Ecological Approach to Affordances in Linguistic Landscapes
Szabó, Tamás Péter; Dufva, Hannele (Springer International Publishing, 2020)In linguistic landscape (LL) studies, various projects have demonstrated how language learners benefit from tasks that involve the documentation and interpretation of the LL. In this chapter, we investigate how Finnish as ... -
Kielenoppimisen kysymyksiä
Sajavaara, Kari; Piirainen-Marsh, Arja (Jyväskylän yliopisto, soveltavan kielentutkimuksen keskus, 1999) -
Viittomakielen omaksumisen yksilölliset tekijät
Meronen, Auli (Jyväskylän yliopisto, 2004)Viittomakielisten kehitykselliset kielen häiriöt ovat tutkittavissa sopivilla menetelmillä, Auli Meronen toteaa. Viittomakielisten ja puhuttua kieltä käyttävien kielen vaikeudet muistuttavatkin toisiaan, vaikka uraauurtavan ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.