Show simple item record

dc.contributor.advisorPietikäinen, Sari
dc.contributor.advisorNissi, Riikka
dc.contributor.authorSivunen, Ulla
dc.date.accessioned2021-06-18T06:56:58Z
dc.date.available2021-06-18T06:56:58Z
dc.date.issued2021
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/76679
dc.description.abstractTutkimuksessa tarkastellaan kuntien viittomakielisten ja suomalaiselle viittomakielelle tulkattujen multimodaalisten verkkotekstien käytettävyyttä käyttäjäkeskeisesti. Tutkimusaineistona on kahden kaupungin tuottamat verkkotekstit, jotka on suunnattu viittomakielisille kuntalaisille. Valittujen aineistoesimerkkien käytettävyyttä selvitettiin äidinkieleltään viittomakielisten kuurojen, korkeasti koulutettujen kieliasiantuntijoiden antamina heuristisina käytettävyysarviointeina. Käytettävyystutkimus pohjautuu Nielsenin (1994) käytettävyyden malliin ja kansainväliseen ISO 9241-11 -käytettävyyden standardiin sekä Suomisen (2019) kuntien verkkotekstien käytettävyystutkimukseen. Tutkimus on luonteeltaan monimenetelmäinen, jossa yhdistettiin sekä määrällisiä että laadullisia menetelmiä. Testimateriaalina toimi kaksi erilaista verkkotekstiä: viittomakielelle tulkattu ja käännetty teksti. Aineistonkeruumenetelminä käytettiin itsenäistä käytettävyystestausta ja siihen liittyvää numeerista ja sanallista arviointia kyselylomakeella sekä vapaamuotoista keskustelua tekstien käytettävyydestä suljetussa informanttien keskinäisessä WhatsApp-pikaviestiryhmässä. Aineiston analyysissa käytettiin sisällönanalyysia. Tutkimuksen tuloksena osoittautui, että kuntien viitotut ja tulkatut verkkotekstit ovat melko uusi genre. Viitottuja verkkotekstejä verrattiin viittomakielisiin uutisiin, mutta asiatyylistä kielenkäyttötapaa ei kuitenkaan koettu kovin käytettäväksi. Verkkoteksteille toivottiin vapaamuotoisempaa ja vuorovaikutteisempaa esitystapaa. Verkkotekstien multimodaalisten resurssien, kuten kuvien, asiaotsikoiden ja tekstityksen, käytön koettiin lisäävän verkkotekstien käytettävyyttä. Puhutulta kieleltä viitotulle kielelle tulkattu verkkoteksti arvioitiin heikoksi, eikä se saanut sosiaalista hyväksyntää viittomakielisiltä kieliasiantuntijoilta. Viitotulle kielelle käännetty verkkoteksti sai hyviä arvioita, joskin siinä ilmeni paikoin häiritsevää lähtökielistä interferenssiä ja vieraannuttavaa asiatyyliä. Viitottu verkkoteksti koetaan kielellis-kulttuurisena tuotteena ja palveluna, jolloin viitottu verkkoteksti tulisi tuottaa viittomakielisen yhteisön käytänteiden mukaisesti ja käyttäjälähtöisesti.fi
dc.format.extent70
dc.language.isofi
dc.titleKuntien viittomakielisten ja suomalaiselle viittomakielelle tulkattujen multimodaalisten verkkotekstien käytettävyys
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202106183876
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.contributor.tiedekuntaHumanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanities and Social Sciencesen
dc.contributor.laitosKieli- ja viestintätieteiden laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Language and Communication Studiesen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineSoveltavan kielitieteen maisteriopinnotfi
dc.contributor.oppiaineMaster's Degree Programme in Applied Linguisticsen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.contributor.oppiainekoodi314
dc.subject.ysokäyttäjälähtöisyys
dc.subject.ysogenret
dc.subject.ysodiskurssintutkimus
dc.subject.ysokääntäminen
dc.subject.ysoviittomakieli
dc.subject.ysokäytettävyys
dc.subject.ysotulkkaus
dc.subject.ysokuurot
dc.subject.ysoverkkoviestintä
dc.subject.ysosuomalainen viittomakieli
dc.subject.ysosaavutettavuus


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record