Psykologisen joustamattomuuden yhteys nuorten koulutuspaikkaan tyytyväisyyteen ja koulutuksen keskeyttämisajatuksiin toisen asteen koulutuksessa

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää yhdeksännen luokan psykologisen joustamattomuuden yhteyksiä nuorten toisen asteen koulutukseen sitoutumiseen ja sen muutoksiin koulutuksen ensimmäisen vuoden aikana. Lisäksi selvitettiin ammatillisessa koulutuksessa ja lukiossa opiskelevien nuorten välisiä eroja psykologisen joustamattomuuden ja koulutukseen sitoutumisen välisissä yhteyksissä. Tutkimuksen aineisto on osa TIKAPUU 2 – Yläkoulusta toisen asteen opintoihin -hanketta. Tämän tutkimuksen aineistoon kuului 885 nuorta kahdelta keskisuomalaiselta paikkakunnalta. Psykologista joustamattomuutta mitattiin Acceptance and Fusion Questionnaire for Youth -mittarin lyhyemmällä versiolla (AFQ-Y8) nuorten ollessa yhdeksännellä luokalla. Koulutukseen sitoutumista (koulutuspaikkaan tyytyväisyys, koulutuksen keskeyttämisajatukset) mitattiin nuorten siirryttyä toisen asteen koulutukseen, ensimmäisen vuoden syksyllä sekä keväällä. Analyysimenetelminä käytettiin Pearsonin korrelaatiokertoimia, lineaarista regressioanalyysiä sekä riippumattomien otosten t-testiä. Tulokset osoittivat, että psykologisen joustamattomuuden taso yhdeksännellä luokalla ennusti nuorten koulutukseen sitoutumista ja sen kehittymistä toisen asteen koulutuksen ensimmäisen vuoden aikana. Mitä korkeampi psykologinen joustamattomuus nuorella oli, sitä tyytymättömämpi hän oli koulutuspaikkaansa ja sitä enemmän hänellä oli koulutuksen keskeyttämisajatuksia toisella asteella. Yhteydet olivat lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa opiskelevilla samanlaisia kaikkien muiden sitoutumismuuttujien, paitsi ensimmäisen vuoden kevään keskeyttämisajatusten osalta. Lukiolaisilla korkea yhdeksännen luokan psykologinen joustamattomuus selitti keskeyttämisajatusten lisääntymistä lukion ensimmäisen vuoden aikana, mutta ammatillisessa koulutuksessa opiskelevilla tätä yhteyttä ei havaittu. Koulutuksen keskeyttämisajatukset lisääntyivät toisen asteen koulutuksen ensimmäisen vuoden aikana sekä lukiolaisilla että ammatillisilla opiskelijoilla. Koulutuspaikkaan tyytyväisyys heikkeni ainoastaan ammatillisilla opiskelijoilla. Ammatilliset opiskelijat ja lukiolaiset erosivat toisistaan eniten toisen asteen koulutuksen ensimmäisen vuoden kevään koulutuspaikkaan tyytyväisyydessä siten, että ammatillisilla opiskelijoilla tyytyväisyys oli heikompi. Nuorten toisen asteen koulutukseen sitoutumiseen vaikuttavat monet yksilöön ja ympäristöön liittyvät tekijät. Tutkimuksemme tulosten perusteella voidaan kuitenkin päätellä, että psykologinen joustamattomuus olisi merkittävä tekijä nuorten toisen asteen koulutukseen sitoutumisen sekä koulutuksen keskeyttämisriskin kannalta. Nuorten hyvinvointitaitojen harjaannuttaminen on tärkeää, sillä nuorten hyvinvointia lisäämällä voitaisiin edistää myös koulutukseen sitoutumista.