Euroopan parlamentin turvallisuuskäsitys Venäjän tilanteesta ja Aleksei Navalnyin myrkyttämisestä : turvallistamisen retoriikka ja argumentaatio päätöslauselmassa 2020/2777(RSP)
Tämä tutkielma on retorinen analyysi Euroopan parlamentin turvallisuuskäsityksestä Venäjän tilanteesta ja Aleksei Navalnyin myrkyttämisestä turvallistamisteorian viitekehyksessä. Turvallisuuskäsitystä tarkastellaan Buzanin, Wæverin ja Jaap de Wildeen turvallistamisteorian käsitteellisten välineiden sekä Chaïm Perelmanin retoriikan avulla. Tämän lisäksi taustalla huomioidaan Euroopan unionin yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka tutkielman riippumattomana tekijänä, jota Euroopan parlamentti osaltaan toteuttaa. Tutkielmassa keskitytään tarkastelemaan turvallisuuskäsityksen muodostumista kielessä ja puheessa kysymällä, millainen turvallisuuskäsitys Aleksei Navalnyin myrkytyksestä muodostetaan Euroopan parlamentin päätöslauselmassa.
Tutkielman aineistona on Euroopan parlamentin 17. syyskuuta 2020 Brysselissä hyväksytty päätöslauselma Venäjän tilanteesta ja Aleksei Navalnyin myrkyttämisestä 2020/2777(RSP). Päätöslauselmassa Euroopan parlamentti tuomitsee venäläisen oppositiopoliitikon myrkyttämisen murhan yrityksenä. Aineiston poliittista kontekstia taustoitetaan havainnollistamalla päätöslauselmaan johtanutta tapahtumaketjua sekä EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa (YUTP). Tutkimuskysymykseen on vastattu jakamalla analyysi seuraavin lukuihin: turvallisuuskäsityksen toimijat, kannanoton yleisö, kansainvälinen oikeus ja kansainväliset normit uhattuina sekä keskeisimmät turvallisuusuhat ja argumentointi. Johtopäätöksissä tutkimustulokset asetetaan kontekstiinsa osana kyseisen politiikanalan pidempiaikaisia linjoja ja aiempaa tutkimusta.
Tutkimuksessa Euroopan parlamentti näyttäytyy turvallisuuden määrittäjänä ja tarjoajana. Päätöslauselmassa Aleksei Navalnyin myrkytyksestä muodostetaan kansainvälinen turvallisuuskysymys retorisia keinoja käyttäen. Argumentaatiossa korostuu eri toimijoiden sekä kansainvälisten sopimusten rooli, missä erityisesti Perelmanin esisopimukset ovat läsnä. Päätöslauselma otti kantaa kansainvälisen turvallisuuden tilaan yhdistäen tapahtumia, toimijoita ja näkökulmia. Turvallisuuskäsityksessä on havaittavissa YUTP:n keskeisiä arvoja.
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Kandidaatintutkielmat [5369]
License
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Kun Nato politisoitui : turvallisuuspoliittinen kamppailu Suomen Nato-jäsenyydestä
Kivilahti, Eerik (2023)Tässä tutkielmassa tarkastellaan suomalaista Nato-keskustelua näkökulmasta, jossa turvallisuuspoliittinen toiminta ymmärretään politiikan toiminta- ja kamppailuperspektiivistä lähtien. Lähtökohtana on, että poliittisten ... -
”Ostaako ministeri suomalaista?” : eduskunnan ja Euroopan parlamentin keskustelut maatalouspolitiikasta
Valjakka, Olli (2019)Tutkielmassa tutkitaan modernia maatalouspolitiikan puhetta parlamentaarisessa retoriikassa. Aineistona ovat kaksi maatalouspolitiikkaa käsittelevää parlamentin keskustelua eduskunnasta ja Euroopan parlamentista. Vaikka ... -
Tasapainoilua turvallisuuden ja vapauksien välillä : terrorismin torjunta Euroopan parlamentin debateissa vuosina 2008 ja 2020
Saario, Heidi (2022)Terrorismi muuttuu jatkuvasti, mikä tarkoittaa jatkuvaa muutosta myös sen torjunnassa. Tutkielmassani on tarkoitus selvittää, miten Euroopan parlamentissa on argumentoitu turvallisuuden tai vapauden puolesta terrorismin ... -
Peruskivi Euroopan puolustuksen perustukselle? : Euroopan puolustusrahaston perustamisesta Euroopan parlamentissa 17.4.2019 käydyn keskustelun analysointi
Kärkkäinen, Lassi (2023)Pro gradu -tutkielmassani analysoin Euroopan parlamentissa 17.4.2019 pidettyä täysistuntokeskustelua, jossa keskusteltiin uudesta perustettavaksi esitetystä Euroopan unionin ohjelmasta nimeltä Euroopan puolustusrahasto ... -
Politicisation as a Speech Act : A Repertoire for Analysing Politicisation in Parliamentary Plenary Debates
Palonen, Kari (Palgrave Macmillan, 2022)This chapter analyses the actual speech acts of politicisation among parliamentarians, which also makes it possible to set the current debates among European Union (EU) scholars in a wider context. My aim is to sketch a ...