English language children’s literature in teaching : an overview of the current situation in the Finnish elementary school’s English language classrooms.

Abstract

Kirjallisuuden lukemisen katsotaan olevan hyödyllistä kielten oppimiselle ja yleisesti myös kehitykselle. Lukija-identiteettimme kerrotaan alkavan muodostuvan jo varhaislapsuudessa, ja näin ollen lukija-identiteetin muodostumisen tukeminen tulisi aloittaa mahdollisimman varhain. Kirjallisuuden hyödyntämisen opetuksessa on kerrottu vaikuttavan muun muassa kognitiivisten ja emotionaalisten kykyjen kehitykseen, maailmankatsomuksen avartumiseen sekä toisen kielen eri osa-alueiden kehitykseen. Kirjallisuuden on kerrottu tarjoavan kielellisesti rikkaamman vaihtoehdon oppikirjoille, joihin suomalainen koulukulttuuri on jo pitkään pohjautunut. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että kirjallisuuden hyödyntäminen suomalaisissa kouluissa ovat vähäistä, mutta kattavaa aiempaa tutkimusta ei alakoulujen tilanteesta ole aiemmin tehty. Tämän vuoksi tutkielmani etsii vastausta siihen, kuinka paljon suomalaisten alakoulujen englannin kielen opettajat hyödyntävät englannin kielistä kirjallisuutta opetuksessaan. Tämän lisäksi tutkielmani haluaa paneutua hieman taustoihin, jotka voivat vaikuttaa kirjallisuuden hyödyntämisen määrään opetuksessa. Yksi hypoteeseista on, että opettajien omat lukutottumukset ja asenteet kirjallisuutta kohtaan vaikuttavat heidän hyödyntämisensä määräänsä. Tutkimuksen aineisto koostuu verkkokyselystä saaduista vastauksista. Kysely toteutettiin Google kyselyn avulla ja jaettiin Englannin opettajat- nimiseen Facebook ryhmään. Kysely sai vastauksia 25. Kysely tuotti sekä määrällistä ja laadullista aineistoa, joka analysoitiin manuaalisesti. Tutkimukseni tulokset vahvistivat aiempien tutkimuksien tuloksia siitä, että suomalaisten peruskoulujen opettajat eivät hyödynnä englannin kielistä kirjallisuutta opetuksessaan usein. Tutkimukseni selvittäessä hyödyntämiseen liittyviä tekijöitä selvisi, että opettajan asenteet kirjallisuutta kohtaan ja omat lukutottumukset eivät välttämättä ole yhteydessä kirjallisuuden hyödyntämisen määrään. Puolestaan se, kuinka tärkeänä kirjallisuuden hyödyntäminen alakoulutasolla nähdään, osoitti jonkin asteista yhteyttä hyödyntämisen määrään. Näiden lisäksi moni vastaajista ilmoitti ostavansa hyödyntämäänsä kirjallisuutta netistä tai kirjallisuuden saatavuusongelmista. Tutkimuksessa käytetty aineisto oli kuitenkin pieni, joten tulokset eivät ole yleistettävissä. Tutkimukseni tulokset antavat kuitenkin jonkinlaista kuvaa suomalaisten alakoulujen englannin kielen opettajien kirjallisuuden hyödyntämisestä ja saatujen tuloksien perusteella voitaisiinkin todeta, että kokoavaa materiaalipankkia opettamiseen sopivasta kirjallisuudesta kaivataan.