Svenskundervisning vid Jyväskylä seminarium i ljuset av läroboken Ruotsinkielen alkeiskurssi av Ferdinand Ahlman (1883)

Abstract

Tutkielman tarkoitus on selvittää ruotsin kielen opetuksen vaiheita Jyväskylän seminaarissa vuosina 1873–1903. Tutkielman erityisenä painopisteenä on kyseisenä ajanjaksona käytössä ollut ruotsin kielen oppikirja, Ferdinand Ahlmanin Ruotsinkielen alkeiskurssi (1883). Lisäksi tutkielmassa pohditaan 1800-luvun lopun Suomessa vallinnutta kielikäsitystä ja sitä, kuinka se on näkynyt Jyväskylän seminaarin ruotsin kielen opetuksessa. Tutkielman aineistona on Ruotsinkielen alkeiskurssin neljäs painos vuodelta 1883, ja tutkielmassa on hyödynnetty Jyväskylän seminaarin varhaisista vuosista kertovia kirjallisia lähteitä. Tutkittavat ilmiöt on asetettu aikansa kulttuuriseen ja historialliseen viitekehykseen. Tutkielman menetelmänä on kvalitatiivinen lähiluku, ja siinä on pyritty tutkittavien ilmiöiden kuvaamiseen ja ymmärtämiseen. Päämääränä on tiedon lisääminen tutkittavasta ilmiöstä olemassa olevien lähteiden pohjalta. Tutkimuksesta selviää, että ruotsin kielen opetus oli Jyväskylän seminaarin mies- ja naisosastoilla hyvin erilaista. Miesosastolla suurin osa ei osannut ruotsin kieltä tullessaan seminaariin ja opiskeli kielen alkeita Ruotsinkielen alkeiskurssin avulla, mikä ei monelle ollut helppoa. Naisosaston oppilaista suurin osa oli ruotsinkielisistä säätyläisperheistä, jolloin osaston opetus jakautui kahteen linjaan: ruotsin kieltä jo taitaviin ja aloittelijoihin. Ruotsin kieltä taitavat eivät luonnollisesti käyttäneet Ahlmanin alkeiskirjaa opetuksessaan, mutta saattoivat sen sijaan ruotsin lisäksi opiskella saksaa ruotsin oppituntien aikana. Ruotsinkielen alkeiskurssi on järjestelmällinen esitys ruotsin kielen alkeista, joka painottuu kielioppiin, tekstien kääntämiseen ja sanojen ulkolukuun. Ahlman itse suhtautui kirjaansa vaatimattomasti ja piti sitä vain omien muistiinpanojensa täydennettynä kokoelmana sekä alkusysäyksenä, jota seuraisivat uudemmat ja paremmat oppikirjat. Ahlmanin kirja on kuitenkin ruotsin kielen opetuksen varhainen edustaja, ja siksi sen tutkiminen on tärkeää kielenopetuksen historian kannalta.