Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.advisorRajala, Tapio
dc.contributor.authorStill, Ida
dc.date.accessioned2021-05-21T11:09:51Z
dc.date.available2021-05-21T11:09:51Z
dc.date.issued2021
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/75853
dc.description.abstractTämän tutkielman tarkoituksena on esittää todistus neuvostoliittolaisen matemaatikon Lev Schnirelmannin 1930-luvun alussa osoittamalle tulokselle, jonka mukaan on olemassa sellainen luku S, että jokainen ykköstä suurempi luonnollinen luku voidaan esittää alkulukujen summana, jossa summattavia on korkeintaan S kappaletta. Schnirelmannin lause on merkittävä additiivisen lukuteorian tulos, sillä sen avulla päästiin lähemmäksi yhtä lukuteorian ratkaisematonta ongelmaa, Goldbachin konjektuuria. Työn alussa osoitetaan alkulukujen tiheyteen liittyvät Mertensin lauseet, joita tarvitaan Schnirelmannin lauseen todistamiseen. Mertensin lauseista ensimmäinen kertoo, miten lukua x pienempien alkulukujen käänteislukujen 1/p summa käyttäytyy, kun x kasvaa rajatta. Mertensin toinen lause puolestaan kertoo saman lukujen (1-1/p) tulolle. Schnirelmannin lauseeseen liittyvät olennaisesti seulamenetelmät, joilla voidaan arvioida kokoa positiivisista kokonaisluvuista koostuvalle, tietyt ehdot täyttävälle seulotulle joukolle. Yleinen ongelma, johon seuloja hyödynnetään, on muotoa: Jos A on äärellinen joukko positiivisia kokonaislukuja ja P äärellinen joukko alkulukuja, niin kuinka paljon on sellaisia joukon A alkioita, jotka eivät ole jaollisia millään alkuluvulla joukosta P? Seulamenetelmien yleisen idean lisäksi työssä tutustutaan tarkemmin norjalaisen matemaatikon Viggo Brunin kehittämään seulaan, jota hyödyntämällä saadaan osoitettua muutama Schnirelmannin lauseen todistamiseen tarvittava aputulos. Nämä tulokset liittyvät siihen, kuinka monella eri tavalla luonnollinen luku voidaan esittää kahden alkuluvun summana. Työn tärkeimpiä käsitteitä on Schnirelmannin tiheys, jolla voidaan mitata luonnollisten lukujen osajoukon kokoa. Työssä käydään läpi Schnirelmannin tiheyden ominaisuuksia ja osoitetaan tulos, jonka avulla voidaan arvioida Schnirelmannin tiheyttä joukkojen summalle. Lisäksi osoitetaan, että jokainen epänegatiivisista kokonaisluvuista koostuva joukko A, joka sisältää nollan ja jonka Schnirelmannin tiheys on positiivinen, on jonkin kertaluvun kanta epänegatiivisten kokonaislukujen joukolle. Tällä tarkoitetaan sitä, että on olemassa luonnollinen luku h siten, että jokainen epänegatiivinen kokonaisluku voidaan esittää sellaisena joukon A alkioiden summana, jossa summattavia on h kappaletta. Tätä tulosta hyödyntäen esitetään lopuksi todistus Schnirelmannin lauseelle.fi
dc.format.extent53
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofi
dc.subject.otheradditiivinen lukuteoria
dc.subject.otherseulamenetelmät
dc.titleSchnirelmannin lause
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202105213113
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaMatemaattis-luonnontieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sciencesen
dc.contributor.laitosMatematiikan ja tilastotieteen laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Mathematics and Statisticsen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineMatematiikkafi
dc.contributor.oppiaineMathematicsen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi4041
dc.subject.ysoalkuluvut
dc.subject.ysolukuteoria
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot