Tutkielmassa tarkastellaan sukupuolen ja perheen representaatioita viidessä kirjaston queer-teemahyllyn lastenkirjassa. Tutkimuskysymykset ovat: 1) Millaisia sukupuolen representaatioita kirjaston sateenkaarihyllyn lastenkirjoissa esiintyy? 2) Millaisia perheen representaatioita kirjaston sateenkaarihyllyn lastenkirjoissa esiintyy?
Aineistoon kuuluvat kirjat Kenta ja barbiet, Villiina ja isosiskopakkaus, Veljeni Henrietta, Emma ja erilainen perhe sekä Lohikäärme, jolla oli keltaiset varpaat. Suomenkielisen queer-lastenkirjallisuuden tutkimusta sukupuolen ja perheen näkökulmasta on tehty melko vähän, vaikka queer-representaatiot ovat kasvussa eri medioissa. On tärkeää tutkia, esiintyykö lapsille suunnatuissa teoksissa monipuolisia sukupuolen ja perheen representaatioita.
Tutkielman laajana teoreettisena viitekehyksenä ja tutkimusmetodina on systeemis-funktionaalinen kieliteoria. Lisäksi tutkimuksen viitekehykseen kuuluvat kriittinen diskurssintutkimus, queer-tutkimus ja feministinen
teoria. Queer-tutkimuksen, feministisen teorian sekä kriittisen diskurssintutkimuksen yhteisinä pyrkimyksinä on löytää epätasa-arvoisia rakenteita ja käytänteitä, saada ne näkyviksi ja tätä kautta muuttaa niitä.
Analyysissa käytetään välineenä aluksi systeemis-funktionaalisen kieliteorian ideationaalista metafunktiota. Sen kautta tarkastellaan representaatioita ensin nimeämisten ja sen jälkeen toimijuuksia rakentavien verbiprosessien valossa. Lisäksi aineistosta pyritään havaitsemaan mahdolliset stereotyyppiset esitykset ja haitalliset rakenteet.
Tutkielman perusteella kirjakohtaiset erot ovat suuria: sukupuolen ja perheen representaatiot ovat osittain moninaisia, ja toisaalta tietyt sukupuolen ominaisuudet ja perhetyypit jäävät vähälle huomiolle. Moninaista sukupuoli- ja perhesanastoa esiintyy, ja toimijoina on eri sukupuolen edustajia sekä erilaisia perheenjäseniä, mutta myös stereotyyppisiä representaatioita voi havaita. Stereotyyppisiä asetelmia kuitenkin myös haastetaan. Naisten toimintaa kuvataan aineistossa kaikkiaan eniten. Miehiä kuvataan lähes yhtä paljon, mutta heidän
toimintansa ei näyttäydy aivan yhtä monipuolisena kuin naisten. Muiden sukupuolten edustajia ei juuri ole prosessien toimijoina. Sukupuolten eroja osin korostetaan, mutta hahmot toimivat myös kirjoissa esiintyvien sukupuoliodotusten vastaisesti. Stereotypioiden mukaisesti esitetään usein esimerkiksi töissä käyvät isät ja lapsia hoivaavat äidit. Cissukupuolisuus ja binäärisyys korostuvat kaikissa teoksissa paitsi Lohikäärmeessä, jossa sukupuolen moninaisuus näyttäytyy usein positiivisessa valossa. Trans- tai cissukupuolisuutta ei eksplisiittisesti nimetä aineistossa. Aineistossa on myös heteroydinperheestä poikkeavia perhemalleja, mutta ne tuodaan esiin osin vierauden tai hankaluuden kautta. Perheitä ei juuri esitetä yhteisen toimijuuden kautta kahta kirjaa lukuun ottamatta. Melko laajaksi
perheen voi tulkita Lohikäärmeessä ja Villiinassa, joissa useat sukulaiset ovat läsnä ja osallistujina verbiprosesseissa.
...
