Sukupuolen ja parisuhteen representaatiot suomi toisena kielenä -oppikirjoissa

Abstract

Tutkielmassa tarkastellaan sukupuolen ja parisuhteen representaatioita kahden suomi toisena kielenä (S2) -oppikirjan kappaleteksteissä. Tutkimuskysymykset ovat: 1) Millaisia sukupuolen representaatioita S2-oppikirjojen kappaleteksteissä esiintyy? 2) Millaisia parisuhteen representaatioita S2-oppikirjojen kappaleteksteissä esiintyy? 3) Ovatko esiintyvät representaatiot vallitsevien stereotypioiden mukaisia? Aineisto koostuu kirjojen Suomen mestari 2: Suomen oppikirja aikuisille ja Lukumatka jatkuu kappaleteksteistä. Aikuisille suunnattujen S2-materiaalien tutkiminen sekä sukupuoli- että parisuhdenäkökulmasta on jäänyt toistaiseksi varsin vähäiseksi, vaikka S2-materiaalit ovat merkittävässä roolissa siinä, millainen kuva suomalaisesta yhteiskunnasta välitetään S2-oppijalle. Onkin tärkeää tutkia, näkyvätkö esimerkiksi opetussuunnitelmissa esillä olevat tasa-arvopyrkimykset oppimateriaalien tasolla. Tutkielman laajana teoreettisena viitekehyksenä ja toisaalta tutkimusmetodina ovat kriittinen diskurssintutkimus ja systeemis-funktionaalinen kieliteoria. Lisäksi tutkielmassa on feministinen viitekehys. Sekä feministisen viitekehyksen että kriittisen diskurssintutkimuksen tavoitteena on löytää epätasa-arvoisia käytänteitä, tehdä ne näkyviksi ja siten mahdollistaa niiden muuttaminen. Analyysissa hyödynnetään ensin systeemis-funktionaalisen kieliteorian ideationaalista metafunktiota, jonka avulla tarkastellaan representaatioita ensin nimeämisen ja sitten toimijuuksia rakentavien verbiprosessien kautta. Lisäksi aineistoa tarkastellaan laajemmin diskurssien tasolla. Tutkielman perusteella varsinkin sukupuolen representaatioissa stereotypioita rikotaan paljonkin, mutta tämä ei tarkoita, etteikö myös stereotyyppisiä representaatioita löytyisi. Vaikka nais- ja miespuolisia hahmoja esiintyy kirjoissa saman verran, miesten toimintaa kuvataan enemmän. Lisäksi esimerkiksi ammatit jakaantuvat hyvin stereotyyppisesti. Naiset esitetään monin paikoin aktiivisina toimijoina, mutta toisaalta esimerkiksi lapsista ja kodista huolehtiminen mainitaan vain naisten toimintana. Miesten representaatiot ovat jonkin verran stereotyyppisempiä kuin naisten, mikä ilmenee esimerkiksi vapaa-ajan toiminnassa. Parisuhteen representaatio on varsin stereotyyppinen, ja heteronormatiivinen avioliitto sekä lasten hankkiminen esitetään selkeästi normina. Aineistossa esiintyy vain yksi avopari, ja hekin päätyvät naimisiin. Esimerkiksi seurustelevia, erillään asuvia pariskuntia tai samaa sukupuolta olevia pariskuntia ei esiinny.