Varhaiskasvatusikäisten lasten unen määrän yhteys motorisiin taitoihin ja liikkumiseen

Abstract

Uni on yhteydessä lasten fyysiseen, kognitiiviseen ja emotionaaliseen kehitykseen sekä oppimiseen. Tässä tutkimuksessa selvitettiin varhaiskasvatusikäisten lasten unen määrän yhteyttä liikkumis- ja pallonkäsittelytaitoihin, motoriseen koordinaatioon ja koettuun motoriseen pätevyyteen. Unen yhteyttä selvitettiin myös fyysisen aktiivisuuden, paikallaan olon ja ruutuajan määrään. Lisäksi muuttujissa tarkasteltiin iän ja sukupuolen välisiä eroja. Tutkimus oli osa Taitavat tenavat -tutkimushanketta. Tutkimukseen osallistuneet lapset olivat 3–7-vuotiaita (N = 1234, tytöt = 624, pojat = 610, ikä 5,0 ± 1,1). Unta, fyysistä aktiivisuutta, paikallaan oloa ja ruutuaikaa kysyttiin huoltajilta kyselylomakkeilla. Uni kategorisoitiin: 1 = alle 8 tuntia (t), 2 = 8–9 t, 3 = 9–10 t, 4 = 10–11 t, 5 = yli 11 t. Lasten liikkumis- ja pallonkäsittelytaitoja mitattiin TGMD-3 mittarilla (Ulrich 2019), motorista koordinaatiota KTK mittarilla (Kiphard & Schilling 2007) ja koettua motorista pätevyyttä PMSC mittarilla (Barnett, Ridgers, Zask & Salmon 2015a). Kuvailevien tietojen lisäksi sukupuolieroja selvitettiin kahden riippumattoman otoksen t-testillä. Lisäksi ANCOVA analyysilla tarkasteltiin, kuinka paljon unen määrä selitti keskiarvojen vaihtelua muuttujissa huomioiden ikä ja sukupuoli kovariaatteina. Unen määrä selitti tilastollisesti merkitsevästi liikkumis- ja pallonkäsittelytaitoja, mutta selitysasteet olivat vain 1,1 % ja 1,0 %. Ikä selitti liikkumistaitoja 32,8 % ja pallonkäsittelytaitoja 40,2 %. Pojilla oli korkeammat pisteet pallonkäsittelytaidoissa sekä korkeampi fyysisen aktiivisuuden ja ruutuajan määrä kuin tytöillä. Iän myötä liikkumis- ja pallonkäsittelytaidot, motorinen koordinaatio sekä fyysisen aktiivisuuden, paikallaan olon ja ruutuajan määrä kasvoivat, kun taas unen määrä ja koettu motorinen pätevyys laskivat. Jatkotutkimusta ajatellen olisi tarpeen selvittää tarkemmilla mittareilla vähäisen ja liiallisen unen määrän yhteyttä motoristen taitojen kehitykseen.

Sleep is associated with children's physical, cognitive, and emotional development, as well as learning. The aim of the study was to examine the association of sleep and locomotor skills (LS), ball skills (BS), motor coordination (MC), perceived motor competence (PMC), the amount of physical activity (PA), sedentary behavior (SB), and screen time (ST) in early childhood. In addition, gender and age differences were examined in variables. The study was part of the Skilled Kids project. The children in the study were 3 to 7 years of age (N = 1234, girls = 624, boys = 610, age 5,0 ± 1,1). Sleep, PA, SB, and ST were measured using questionnaire answered by a legal guardian. Sleep categories: 1 = less than 8 hour (h), 2 = 8–9 h, 3 = 9–10 h, 4 = 10–11 h, 5 = more than 11 h. Children's LS and BS were measured with the TGMD-3 test battery (Ulrich 2019), MC with the KTK test battery (Kiphard & Schilling 2007) and the PMS with the PMSC test battery (Barnett et al. 2015a). Independent samples t-test were used to examine the differences between boys and girls. In addition, LS, BS, MC, PMC, PA, SB, and ST differences in sleep were tested using ANCOVAs. Age and sex were used as covariates. Sleep significantly explained 1,1 % of the variance in LS and 1,0 % of the variance in BS. Age explained LS (3,8 %) and BS (40,2 %) more than sleep. Boys had higher scores in BS, higher PA, and ST. The amount of ST, SB, PA, and LS, BS, MC increased with age, while sleep and PMS decreased. As a further study, it would be necessary to find out how too low and high sleep duration is associated with development of motor skills using precise indicators.