Loogista ja luovaa : musiikin ja matematiikan oppimiskäsitykset yläkoulussa

Abstract

Kandidaatintutkielmani on kirjallisuuskatsaus, jossa tarkastelen musiikin ja matematiikan oppimiskäsityksiä yläkoulussa ja keskityn oppimiskäsitysten yhtäläisyyksien löytämiseen eli oppimiskäsitysten integroinnin tarkasteluun. Motivaationi aiheeseen kumpuaa halustani ymmärtää yläkoululaisen musiikin ja matematiikan oppimista syvällisesti, koska tulevana musiikin ja matematiikan aineenopettajana oppimiskäsitysten tieto- ja teoriapohja auttaa varmasti kyseisten oppiaineiden opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Ajattelen, että opettajan on tärkeää ymmärtää erilaisia oppimiskäsityksiä, ihmisen oppimisen mekanismeja ja oppimiseen liittyvää tiedonkäsittelyä, joten aihe on siten merkityksellinen jokaiselle opettajaopiskelijalle ja opettajalle.

Tutkin musiikin ja matematiikan oppimiskäsityksiä tarkastelemalla oppiaineiden luonnetta, sisältöä ja tavoitteita Perusopetuksen opetussuunnitelmassa (2014). Lisäksi käsittelen ihmistä oppijana behaviorismin ja kognitiivisen oppimisen näkökulmasta ja tuon esiin musiikin ja matematiikan oppimiseen vaikuttavia tekijöitä, kuten musiikin matemaattisuutta, musiikillisia ja matemaattisia kykyjä sekä motivaation, metakognition ja minäpystyvyyden merkitystä. Lähtökohtaisesti musiikkia pidetään yläkoulussa luovana taito- ja taideaineena, kun taas matematiikka perustuu logiikkaan ja päättelyn taitoihin.

Tarkastelun perusteella sekä musiikin että matematiikan oppiminen perustuu oppilaan omiin aktiivisiin havaintoihin sekä tietojen ja taitojen systemaattiseen rakentumiseen. Kognitiivisen oppimisen lisäksi jotkin behavioristiset käytännöt, kuten opetettavan aineksen pilkkominen pienempiin osiin ja ulkoiset motivaatiotekijät ovat osana musiikin ja matematiikan oppimista ja opetusta yläkoulussa. Kirjallisuuteen perehtyminen osoittaa sen, että musiikillisten ja matemaattisten kykyjen kehittymisellä on paljon yhteistä, ja musiikkiin ja matematiikkaan voi liittyä samanlaisia hahmottamisen taipumuksia. Opettajan toiminta vaikuttaa oppilaan motivaatioon ja minäpystyvyyden tunteeseen, jotka kumpikin ovat keskeisiä matematiikan ja musiikin oppimisessa yläkoulussa.

Musiikin ja matematiikan parissa toimiminen aktivoi useita aivoalueita, ja musisointiin vaadittavat aivoalueet ovat osittain samoja alueita, joita tarvitaan matemaattisessa ongelmanratkaisussa. Näin ollen musiikin ja matematiikan ongelmanratkaisutaitojen harjoittaminen saattavat hyödyttää toinen toisiaan. Sekä musiikin että matematiikan oppiminen vaatii oppilaalta kognitiivisia valmiuksia, mutta myös loogista ja luovaa lähestymistapaa musiikillisten ja matemaattisten ongelmien ratkaisemisessa, joten oppimiskäsitykset yläkoulussa tukevat toisiaan.