Juniorijalkapalloilijan suorituskyvyn yhteys akuuttien alaraajavammojen riskiin

Abstract

Jalkapallo on Suomessa luokiteltu suosituimmaksi palloilulajiksi 7–14-vuotiaiden keskuudessa. Jalkapallon harrastaminen aikaansaa monia positiivisia terveysvaikutuksia, mutta myös urheiluvammat ovat erittäin yleisiä juniorijalkapallossa. Urheiluvammojen ennaltaehkäisemiseksi tulee selvittää jalkapalloilijoiden tyypillisimmät vammat sekä riskitekijät. Erityisesti alle 13¬–vuotiaita käsitteleviä jalkapallotutkimuksia on tehty vähän.

Tutkielman tarkoituksena oli selvittää nuorten jalkapallojunioreiden suorituskyvyn yhteyttä akuuttien alaraajavammojen loukkaantumisriskiin. Suorituskykyä tarkasteltiin nopeuden, kestävyyden, ketteryyden ja pallollisen ketteryyden kautta. Tämän tutkimuksen aineisto on osa laajempaa UKK-instituutin Terve Futaaja -tutkimusta. Aineisto kerättiin vuosina 2014–2015 Sami Hyypiä Akatemian ja UKK-instituutin toimesta. Tutkimusjoukko (n=467; 375 poikia, 92 tyttöjä) koostui 10 eri juniorijalkapalloseurasta ympäri Suomea, missä pelaajat olivat iältään 9–14–vuotiaita (M=12,1). Pelaajien esitiedot selvitettiin lomakkeen avulla. Suorituskykyä mitattiin 5–loikkahypyllä, esikevennyshypyllä, ketteryys-, Yo-Yo- ja nopeustestillä sekä pujottelu- ja syöttötestillä. Altistusaika kerättiin päiväkirjojen muodossa erotellen harjoitus ja peliaika toisistaan. Vammojen rekisteröinti tapahtui tekstiviestijärjestelmää hyödyntäen viikoittain. Seuranta kesti 20 viikkoa alkaen tammikuusta.

Analyysit toteutettiin IBM SPSS Statistics 26 -ohjelmalla. Seurannan aikana raportoitiin 232 akuuttia alaraajavammaa. Ilmaantuvuus kokonaisuudessaan 1000 h kohti oli 5,50, joista harjoituksissa vammoja ilmeni 1000 h kohti 3,35 ja peleissä 20,71. Analyysien mukaan suorituskyky ei ollut tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä alaraaja vammariskiin (p>0,05). Kehonosittain eroteltuna akuutin reisivamman ja ketteryystestin välillä oli kuitenkin tilastollisesti merkitsevä yhteys (p=0,006). Sen mukaan ketteryystestin nopeammin suorittaneilla pelaajilla oli 2,854 kertainen riski saada akuutti reisivamma. Kuitenkin kolmanneksia tarkastellessa ryhmien välillä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja (p=0,059).

Tutkielman mukaan jalkapallovammat ovat yleisiä nuorilla pelaajilla. Juniorijalkapalloilijan suorituskyvyllä (nopeus, kestävyys, ketteryys ja pallollinen ketteryys) ei näyttäisi olevan yhteyttä akuuttien alaraajavammojen syntymiseen. Peliaika ei kuitenkaan ollut yksilöllinen. Testit eivät tämän tutkielman mukaan ole sopivia työkaluja akuutin alaraajavammariskin arvioinnille. Lisää tutkimusta tarvitaankin riskitekijöistä ja ennaltaehkäisevistä ohjelmista.

Football is the most popular ball game in Finland among 7-14 years old. Playing soccer causes many positive health effects but it has a relatively high risk for injuries. To be able to prevent injuries first the most common injuries and risk factors have to be found. There are only few available studies about young players who are under 13-year-old.

The aim of this study was to examine the associations between physical performance and the risk of acute lower limb injury. The performance was examined through speed, endurance, agility and agility with ball. The research material was part of Terve Futaaja – research project by the UKK institute. The material was collected in 2014-2015 by UKK institute and Sami Hyypiä Academy (SHA), the national training and research center of Finnish football. The sample (n=467 ; 375 boys, 92 girls) consisted of players from 10 different football clubs from all around Finland who were 9-14 years old (M=12,1). The general background information of players was collected by using a questionnaire. The performance was measured with a 5-jump, countermovement jump, agility, Yo-Yo, speed, drippling and passing test. Game and training rates were collected by diaries. Injury data was collected by sending a standardized weekly SMS to players or their parents/guardians with follow-up interviews for injured players. The follow-up period was 20 weeks starting from January.

Analyses were executed with the IBM Statistics 26 program. During follow-up were registered a total of 232 acute lower limb injuries. The overall injury incidence rate per 1000h of football exposure was 5.50. In the games injury incidence rate was 20.71 and in practices it was 3.35. According to analyses the performance wasn’t statistically significant associated with lower limb injury risk (p>0,05). However, when separated by body part, there was a statistically significant association between acute thigh injury and agility test (p=0.006). According to it, players who passed the agility test faster had 2,854 -fold risk of acute thigh injury compared to players who did the test under average value. However, when reviewing thirds, there are no statistically significant differences between the groups (p=0.059).

According to the study sport injuries are common in youth football. The performance of junior player (speed, endurance, agility and ball agility) doesn’t appear to be related to the onset of acute lower limb injuries. However, game exposure data wasn’t individual. According to this thesis, they are not suitable tools for assessing the risk of acute lower limb injury. We need more research about risk factors and injury prevention programmes among football.