Akuuttien polvivammojen esiintyvyys 10-14-vuotiailla jalkapalloilijoilla

Abstract

Elina Myllymäki (2017). Akuuttien polvivammojen esiintyvyys 10-14-vuotiailla jalkapalloilijoilla. Terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto (fysioterapia), pro gradu-tutkielma, 40 s, 1 liite.

Jalkapallon harrastajamäärä on jatkanut kasvuaan Suomessa ja maailmalla. Polvivammojen esiintyvyyden tunnetaan olevan vanhemmilla jalkapallon pelaajilla yleistä. Tiedetään myös, että nuorena saatu vakava polvivamma lisää nivelrikon riskiä sekä voi heikentää elämänlaatua ja liikunta-aktiivisuutta aikuisiällä. Kuitenkin lasten jalkapallovammoista tiedetään hyvin vähän. Etenkin alle 13-vuotiaiden polvivammojen esiintyvyydestä on rajallisesti tutkimuksia, vaikka juuri puberteetin aikana riski loukkaantumiseen saattaa olla kohonnut. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia akuuttien polvivammojen esiintyvyyttä ja riskitekijöitä 10-14-vuotiailla jalkapallon pelaajilla.

Tutkimuksen aineisto oli osa UKK-instituutin satunnaistettua ja kontrolloitua tutkimusta (Terve Futaaja RCT 2014-2015). Viiden kuukauden aikana seurattiin 48:aa jalkapallojouk-kuetta 10:stä seurasta (n=718) ja vammoja kerättiin viikoittaisen tekstiviestikyselyn ja puhelimitse käydyn haastattelun avulla. Akuutiksi polvivammaksi määriteltiin jalkapallon kilpapelissä, lajiharjoittelussa tai lajin oheisharjoittelussa tapahtunut äkillinen polvivamma, joka aiheutti kipua, haittaa tai urheilun keskeyttämisen. Analysoinnissa käytettiin kuvailevia tun-nuslukuja, ilmaantuvuus laskettiin 1000:ta pelaajaa kohden ja riskitekijöiden selvittämiseen käytettiin ristiintaulukointia sekä khiin neliö –testiä.

Viiden kuukauden seurannan aikana tutkimusryhmässä sattui 68 akuuttia polvivammaa. Il-maantuvuus oli 95 vammaa / 1000 pelaajaa, ja tytöillä ilmaantuvuus oli hieman korkeampi. Riski polvivammaan oli suurempi peleissä kuin harjoituksissa, ja vamma sattui todennäköisemmin kontaktitilanteessa (76%). Suurin osa (65%) polvivammoista oli pieniä tai lieviä, mutta joukossa oli myös kohtalaisia (13 kpl) ja vakavia (5 kpl) vammoja. Suurin osa lapsille sattuneista polvivammoista oli ruhje- ja kolhaisuvammoja (62%), ja niitä esiintyi eniten tukijalassa. Dominoivassa jalassa esiintyi taas enemmän nivel- ja nivelsidevammoja, joita oli vammatyypeistä toiseksi eniten (25%).

Tutkimuksen mukaan jalkapalloa pelaavilla lapsilla polvivammojen ilmaantuvuus on yleistä. Jos tarkastellaan pelkkiä kohtalaisia ja vakavia, pidemmän poissaolon vaativia polvivammoja, ilmaantuvuus on melko vähäistä. Lasten polvivammojen epidemiologisia tutkimuksia tarvitaan lisää, jotta niiden perusteella voidaan suunnitella heille soveltuvia ja loukkaantumisriskiä vähentäviä toimenpiteitä.

Elina Myllymäki (2017). Occurrence of Acute Knee Injuries in 10–14-year-old Football Players. Department of Health Sciences, University of Jyväskylä (Physiotherapy), Master’s theses, 40 pp, 1 appendix.

The number of football players has been continuously growing in Finland as well as around the world. It is well known that there is a high occurrence of knee injuries in older age groups. Studies also indicate that severe knee injury at an early age increases the risk of os-teoarthritis and reduces the patient's participation as well as her quality of life. There is, however, a lack of studies on younger players' football-related injuries – especially those sustained at an age below 13 – despite the fact that puberty can increase the injury risk. This study aims to investigate the occurrence of acute knee injuries, as well as the risk factors involved, among 10–14-year-old football players.

This study is a part of the UKK Institute’s large randomized controlled trial (Terve Futaaja RCT 2014–2015). 48 football teams (n=718) from 10 football clubs were followed for five months. Data collection was conducted by weekly text messaging (SMS) and interviewing. Acute knee injury was defined as being painful and causing disadvantage or absence from football and it had to have happened in football training or game. Descriptive statistics were used in analyzing the data. Incidence was calculated per 1 000 players and risk factors were defined using crosstabs with chi2-test.

During five month follow-up a total of 68 acute knee injuries were reported. The incidence was 95 injuries per 1000 players. Girls had somewhat higher risk of injury. Risk for knee injury was also higher in games than in training, and injury occurred more likely in contact situations. Most of the knee injuries (65 %) were minimal or mild but there were also mod-erate (13 pcs) and severe (5 pcs) injuries. Most of the knee injuries were contusions (62 %) which predominantly affected the supportive leg, where as joint and ligament injuries – the second common injury type (25 %) – were more likely to occur in the dominant leg.

This study suggests that the incidence of acute knee injuries is frequent among football players in the age group of 10–14. When considering only moderate or severe injuries, which cause longer absence from football, incidence is relatively low. More research is needed to evaluate the epidemiology of children’s knee injuries. With applicable knowledge of acute knee injuries it is easier to plan injury prevention specifically for children.