Nuorten jalkapalloilijoiden tyyppivammat, vammojen syntymisen riskitekijät ja harjoittelu

Abstract

Jalkapallo on lasten ja nuorten suosituin urheilulaji Suomessa. Sen harrastamisella on lukuisia positiivisia terveysvaikutuksia, mutta siinä on todettu olevan suuri vammariski verrattuna moneen muuhun joukkuelajiin. Jotta vammojen ennaltaehkäiseminen olisi mahdollista, tulee ensin selvittää jalkapalloilijoille tyypillisimmät vammat sekä mahdolliset riskitekijät. Loukkaantumiskierre alkaa usein jo nuorella iällä, mistä syystä vammojen tutkimisen tulisi suuntautua nuoriin urheilijoihin. Lisäksi harjoitusmäärien selvittäminen antaa tärkeää tietoa siitä, liikkuvatko nuoret jalkapalloilijat riittävästi suositusmääriin nähden. Huolimatta siitä, että jalkapallovammatutkimuksia on tehty paljon, on etenkin alle 13-vuotiaita käsitteleviä tutkimuksia melko vähän. Tässä tutkielmassa keskityttiin tarkastelemaan nuorten jalkapalloilijoiden tyyppivammoja ja niiden sijaintia. Tarkastelun kohteena oli myös, voiko tasapaino- ja alaraajojen liikehallintatesteillä ennustaa tulevaa urheiluvammaa. Lisäksi selvitettiin nuorten jalkapalloilijoiden harjoittelu- ja pelimääriä. Tämä pro gradu -tutkielma on osa laajempaa UKK-instituutin toteuttamaa Terve Futaaja -tutkimushanketta, jonka toteuttavat yhteistyössä UKK-instituutti ja Sami Hyypiä Akatemia. Tutkimukseen osallistui 223 poikapelaajaa (keski-ikä 12,0), joilta kerättiin tietoja vammojen esiintymisestä. Lisäksi pelaajien tasapainoa ja alaraajojen liikehallintaa mitattiin yhden jalan kyykyn, tasapainotestin sekä kahden jalan pudotushypyn avulla. Harjoitus- ja pelimäärät kerättiin valmentajien ja pelaajien pitämistä harjoitus- ja pelipäiväkirjoista. Yleisiä taustatietoja pelaajilta kerättiin kyselylomakkeen avulla. Tutkimuksen seurannan aikana pelaajille sattui yhteensä 172 vammaa, joista suurin osa oli vakavuudeltaan lieviä. Pelaajista 42,6 % loukkaantui vähintään kerran. Suurin osa sattuneista vammoista oli alaraajavammoja (87,1 %), joista tyypillisimpiä olivat polven (26,7 %), jalkaterän/varpaiden (18,6 %) ja reiden (12,2 %) vammat. Vammoista akuutteja vammoja oli 58,7 % ja rasitusvammoja 41,3 %. Akuuteista vammoista yleisimpiä olivat kontuusiot (33,7 %) ja rasitusvammoista lihas-/jännevammat (78,9 %). Tasapainoa ja alaraajojen liikehallintaa mittaavien testien tulosten sekä vammamäärien välistä yhteyttä ei tässä tutkimuksessa löytynyt. Pelaajien kokonaisharjoittelumäärä viikossa oli keskimäärin 10,1 tuntia, josta jalkapalloharjoittelua keskimäärin 6,4 tuntia ja muuta harjoittelua keskimäärin 3,7 tuntia. Harjoittelun lisäksi pelaajille kertyi keskimäärin 1–2 peliä viikossa ympäri vuoden. Tutkimuksen tulokset vahvistavat aiempaa tutkimustietoa siitä, että alaraajavammat ovat varsin yleisiä nuorilla jalkapalloilijoilla. Rasitusvammojen osuus kaikista vammoista oli melko suuri, mikä antaa viitteitä siitä, että harjoittelun seurantaan on syytä kiinnittää huomiota. Vaikka tasapainoa ja alaraajojen liikehallintaa mittaavien testien tulosten sekä vammamäärien välistä yhteyttä ei tässä tutkimuksessa löytynyt, antavat aikaisemmat tutkimukset viitteitä näiden yhteydestä. Pelaajien kokonaisharjoittelumäärä viikossa oli keskimäärin 10,1 tuntia, mikä jää Suomen Palloliiton 12–15 -vuotiaiden liikuntasuosituksesta (20 tuntia/viikko) huomattavasti.

Football (soccer) is the most popular youth sport in Finland. Playing football is associated with several positive health effects, but compared to many other team sports it has a relatively high risk for injuries. In order to be able to work with injury prevention, the typical injuries as well as the potential risk factors in football should be determined. The cycle of injuries often begins at an early age, which is why these determinations should be done in young athletes. In addition, collecting information on the athletes training rates would provide important information on whether they achieve recommended amounts of exercise or not. Even though there are many studies available on football injuries, there are only a few available on young players under the age of 13. This thesis focused on the typical injuries among young football players and the location of these injuries. Whether the balance test and lower limb movement control test could be used to predict future injuries, was also of interest. In addition, the young players’ training and game rates was also studied. This Master's thesis was a part of a wider, Terve Futaaja -research project by the UKK Institute, conducted in collaboration with the UKK Institute and Sami Hyypiä Academy. The study included 223 male players (with an average age of 12.0). Information on incidence of injuries was collected in these players. Balance and lower limb movement control were measured in these players by a single-leg squat, a balance test and a vertical drop jump. Game and training rates were collected by game and training diaries written by the coaches and players. General background information from players was collected by using a questionnaire. During the study follow-up, a total of 172 injuries were reported, most of which were mild. A total of 42.6 % of the players had injury at least once. Most of the injuries occurred in the lower extremities (87.1 %), with knee (26.7 %), foot/toe (18.6 %) and thigh (12.2 %) being the most common. 58.7 % of all injuries were classified as acute and 41.3 % were overuse injuries. The most common acute injury type was contusion (33.7 %) and the most common overuse injury type was joint (non-bone) and ligament injury (78.9 %). Correlation between the results of balance test and lower limb movement control test and injury rates could not be found in this study. Players’ training rates had an average of 10.1 hours per week, of which an average of 6.4 hours was football training and 3.7 hours other training. Beside the practices the players had an average of 1–2 games per week throughout the year. The results of this study confirm previous findings indicating that injuries located at the lower extremities are quite common in young football players. The relative amount of overuse injuries was quite large, which suggests that more attention should be paid to monitoring training rates. Although the correlation between the results of balance test and lower limb movement control test and injury rates could not be found in this study, are there previous studies available indicating this correlation might exist. The players’ average training rate of 10.1 hours per week is significantly less than the suggestion of 20 hours per week made for 12 to 15 year-olds by the Football Association of Finland.