S2-opettajien kokemuksia kielitaidon arvioinnista ammatillisen koulutuksen kentällä vuosina 2009 ja 2019
Tekijät
Päivämäärä
2020Tekijänoikeudet
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
2000-luvun ensimmäiset vuosikymmenet ovat tuoneet kielitaidon arviointiin ja opetukseen merkittäviä muutoksia. Näkemys kielestä ja kielitaidosta on laajentunut formalistisista ja struktuureja painottaneista näkemyksistä funktionaalisiin, kielen käyttöyhteyksiä ja vuorovaikutusta painottaviin näkemyksiin. (ks esim. Huhta & Hildén 2016.) Suomalaisessa koulutuspolitiikassa on myös tapahtunut suuria muutoksia, ja koulutusjärjestelmää on uudistettu taajaan. Yksi suurimmista viime aikojen koulutusuudistuksista on ollut ammatillisen koulutuksen reformi, joka astui voimaan vuonna 2018. Ammatillisessa koulutuksessa opiskelevien maahanmuuttajataustaisten suomi toisena kielenä -opiskelijoiden määrä on kasvanut huomattavasti viimeisen vuosikymmenen aikana.
Maisterintutkielmassani tutkin kahden ammatillisen koulutuksen kentällä toimivan suomi toisena kielenä -opettajan kokemuksia kielitaidon arvioinnista vuosina 2009 ja 2019. Laadullisen tutkimukseni aineisto koostuu kahdesta vuonna 2009 ja kahdesta vuonna 2019 nauhoitetusta haastattelusta. Samoja opettajia haastateltiin siis kaksi kertaa. Tutkimusmenetelmänä käytän aineistolähtöistä sisällönanalyysiä (Tuomi & Sarajärvi 2009). Tutkimuskysymykseni ovat: 1) Miten ammatillisessa koulutuksessa opiskelevien S2-oppijoiden kielitaidon arviointi on muuttunut kymmenessä vuodessa? 2) Miten opettajat kokevat nämä muutokset?
Ammatillisen koulutuksen reformin myötä kielitaidon lähtötasovaatimuksista luovuttiin koulutuspoliittisista syistä. Taustalla vaikutti valtion kotouttamispolitiikan linjaus työllistymisen ja integraation tehostamiseksi nopeasti kasvaneen maahanmuuttajamäärän vuoksi.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että koulutus- ja kotoutumispolitiikan muutokset vaikuttavat myös S2-opettajien arviointikäytänteisiin ja -kokemuksiin. Opettajien kokemuksen mukaan maahanmuuttajaopiskelijoiden määrän kasvettua ja kielitaidon lähtötasovaatimusten poistuttua myös opiskelijoiden kielitaidon taso on alhaisempi kuin ennen. Tästä johtuen opiskelijat tarvitsevat enemmän kielellistä ja opiskeluvalmiuksia kehittävää ohjausta ja tukea kuin ennen. Ammatillisen koulutuksen kielitaidon arviointi on määritelmiltään väljempää kun ennen, minkä S2-opettajat kokevat epämääräiseksi. Ammatillisen koulutuksen ja kotouttamispolitiikan voimakas työelämäpainotus aiheuttaa S2-opettajille paineita, koska he kokevat, ettei kielenopetus saisi viedä aikaa, vaikka toisaalta riittävää kielitaitoa vaaditaan. He kokevat siis, että kielenopetuksen arvostus on laskenut. Arvioinnissa opettajat painottavat holistista ja viestinnällistä näkemystä kielitaidosta. He pitävät tärkeänä opiskelijoiden asiantuntevaa ohjausta ja koulutuspolun kokonaisuuden hahmottamista.
Tutkimuksen tulokset tuovat lisäarvoa ammatillisen koulutuksen ja kielitaidon arvioinnin tutkimusaloille, sekä ovat hyödynnettävissä kotoutumisen problematiikan tutkimisessa.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29427]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Sosiaali- ja terveysalan työpaikkaohjaajien käsitykset työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjauksesta ja ammatillisen koulutuksen reformista
Silvennoinen, Kaisa (2019)Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää sosiaali- ja terveysalan perustutkinto-opiskelijoita ohjaavien työpaikkaohjaajien erilaisia käsityksiä työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjauksesta sekä tarkastella sitä, ... -
Ammatillisen koulutuksen opettajien kokemuksia työssä, vapaa-ajassa ja työhyvinvoinnissa tapahtuneista muutoksista koronavirusepidemian aikana
Nurmi, Anni (2021)Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkittiin sitä, miten koronavirusepidemia oli ammatillisen koulutuksen opettajien mukaan vaikuttanut heidän työhönsä, vapaa-aikaansa ja työhyvinvointiinsa. Kyseessä oli siis laadullinen ... -
"Kadotetut tunnit" : ammatillisen koulutuksen opettajien kokemuksia terveystiedon opetuksesta
Lehtonen, Mika (2018)Terveystiedon opetuksella on tärkeä asema terveyden tasa-arvon kehittymisessä sekä yleissivistystä edistävä tehtävä, sillä se tavoittaa lähes kaikki lapset ja nuoret sosiaalisesta taustasta riippumatta. Oppiaineeseen ja ... -
Kielenoppimisen paikkoja ravintola-alalla : työpaikkaohjaajien kokemuksia maahanmuuttotaustaisten opiskelijoiden ohjaamisesta
Kuorelahti, Sannamaari (2022)Tutkielmassani keskityn ammatilliseen koulutukseen ravintola- ja catering-alalla maahanmuuttotaustaisten opiskelijoiden perustutkinto-opinnoissa. Koulutusuudistuksen, reformin, jälkeen oppiminen siirtyi yhä enemmän ... -
Seurassa parempaa sairaalasuomea : ammatillisen kielitaidon oppiminen ja kollegojen kielellinen tuki sairaalaympäristössä
Heimala-Kääriäinen, Elina (2015)Maahanmuuttajataustaisten lääkäreiden ja hoitajien määrä suomalaisessa terveydenhuollossa on kasvanut viime vuosina voimakkaasti. Terveydenhuoltoalalla kieli on keskeisessä osassa työn onnistumisessa, ja siksi on olennaista ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.