Laatupisteytyksen käyttö julkisen hankinnan kilpailutuksessa

Abstract

Suomessa julkinen sektori hankkii tavaroita ja palveluja vuosittain noin 35 miljardilla eurolla. Kilpailuttamalla julkisia hankintoja pyritään saavuttamaan tilanne, jossa julkisilla varoilla saataisiin hinta-laatu-suhteeltaan mahdollisimman edullisia tuotteita, palveluita ja urakoita. Tutkimus ajoittuu aikaan, jolloin hankintalakiin tehtiin keskeisiä muutoksia, joiden yhtenä lähtökohtana ja tavoitteena oli julkisten varojen mahdollisimman tehokas käyttö. Laatua ja sen mittaamista voidaan pitää hankintaprosessin yhtenä haastavimmista vaiheista. Laadun voi ymmärtää monella tapaa ja tämän lisäksi se koetaan eri tavoin. Tästä syystä hankintayksikön tulee kiinnittää erityistä huomiota laadun määrittelyyn ja kuvaamiseen. Tutkimuskysymyksenä tässä tutkielmassa on; Mitä eri keinoja hankintayksikkö voi käyttää määrittäessään laatua kilpailutettavalle hankinnalle? Lisäksi pyrin selvittämään, onko laatupisteytyksellä ollut todellista vaikutusta kilpailutuksen voittajaan.

Uusi julkisjohtamisen oppi, eli New Public Management on kansainvälinen johtamisdoktriini, jossa painottuvat tehokkuus, taloudellisuus ja vaikuttavuus. Tutkimuksessa peilataan NPM-oppia hankintaprosessiin yleisesti, sekä kohteena olleen hankintayksikön kilpailutusten kautta. Lisäksi julkisilla hankinnoilla, sen prosesseilla ja kilpailuttamisella on vahva laki ja säädöstausta, jonka pohjalta tulee toimia. Kansallinen ja kansainvälinen oikeuskäytäntö, kirjallisuus ja tutkimus tukevat tätäkin tutkimusta.

Tutkimusmenetelmänä käytän kvalitatiivista eli laadullista tutkimusta, jonka avulla pyrin kuvaamaan todenmukaisesti tutkittavaa ilmiötä. Aineistona tutkimuksessa toimi 29 kilpailutusta, sekä niiden tarjouspyynnöt ja hankintapäätökset. Lähestymistapana toimii case-tutkimus ja tuloksia on teemoitettu havaintojen ominaispiirteiden mukaan.

Tutkielmassa löydettiin selkeitä teemoja ja linjoja, joilla hankintayksikkö arvotti laatua. Hankintaprosessi ja laatupisteyttämisen tavat olivat monilta osin hyvin strukturoidut hankintayksikössä. NPM-ajatusmaailman ideoita ja teemoja oli otettu mukaan organisaation strategiatasolla. Lisäksi havaittiin, että tässä otannassa laatupisteytyksellä oli merkitystä kilpailutuksen voittajan valinnassa. Tutkimustuloksista on etenkin hyötyä tutkitulle hankintayksikölle, sekä NPM-opille, joka tarvitsee laaja-alaisesti dataa kehittyäkseen ja yleisesti pysyäkseen relevanttina nykymaailmassa, jossa julkishallinnon toimintatavat ja rakenteet ovat jatkuvassa murroksessa.