(Im)balanced gender representations of Top and Megafon : analysis of the English and Swedish textbooks for the Finnish comprehensive school from the perspective of the National Core Curriculum for Basic Education 2014

Abstract

Tutkielman tarkoituksena on selvittää tapaa, jolla sukupuolet esitetään yläkoulun pitkän englannin kielen Topkirjasarjan sekä ruotsin lyhyen kielen Megafon-kirjasarjan tekstikirjoissa. Lähtökohtana on tutkia sukupuolten näkyvyyttä ja ilmentymiä vuoden 2014 peruskoulun opetussuunnitelman perusteiden tavoitteisiin peilaten, jossa monin eri tavoin korostetaan sukupuolten välistä tasa-arvoa ja siihen pyrkimistä. Tutkielman teoreettinen viitekehys nojautuu feministiseen kriittiseen diskurssianalyysiin. Materiaali koostuu valikoiduista kuvista ja teksteistä, joita analysoidaan laadullisesti määrällisiä laskelmia apuna käyttäen. Kuvia analysoitiin tekemällä laskelmia naisten ja miesten määristä, samoin kuin heidän ammateistaan, harrastamistaan urheilulajeista, mielenkiinnon kohteista ja aktiviteeteista sekä vuorovaikutuksesta ja tunteista. Tekstejä analysoitiin osaksi samoin teemoin, kuten naisten ja miesten määrien, dialogien, ammattien ja harrastusten osalta. Lisäksi teksteistä tarkasteltiin erisnimiä ja pronomineja, kuten 3. persoonan persoonapronomineja, joista sekä englannin että ruotsin kielessä käy ilmi sukupuoli. Lisäksi teksteistä poimittiin sukupuolta ilmaisevia substantiiveja, kuten perhesuhteisiin liittyviä sanoja. Ensisijaisuuttakin tutkittiin, eli esiintyykö useamman nimen listassa ensimmäisenä mies vai nainen. Top-kirjasarjassa miesten osuus oli ylivertainen verrattuna naisiin. Miessukupuoli oli yliedustettuna lähes jokaisessa kategoriassa niin kuvissa kuin teksteissäkin, mm. ihmishahmojen määrissä, ammateissa, urheilussa, kiinnostusten kohteissa, aktiviteeteissa sekä dialogeissa, pronomineissa että substantiiveissa. Naisten määrä ylitti selkeästi miesten määrän kuvien osalta vain kotiin liittyvässä kategoriassa. Megafonissa sitä vastoin sukupuolet esitettiin huomattavasti tasa-arvoisemmin noudattaen opetussuunnitelman tasa-arvotavoitetta. Ylilyöntejä tapahtui vain muutamissa kategorioissa miesten osalta kuten ammateissa sekä kiinnostuksen kohteissa. Samaan tapaan naiset ylittivät selkeästi miesten määrän vain kahdessa kategoriassa eli vuorovaikutusta ja sukupuolta ilmaisevien substantiivien kohdalla. Top-kirjasarja noudattaa siten useiden aikaisempien tutkimustulosten mukaista linjaa eli miesten yliedustusta sekä naissukupuoleen liitettyjä stereotyyppisiä ilmentymiä. Megafon puolestaan mukailee pääsääntöisesti opetussuunnitelman linjaa sukupuolten tasa-arvoisesta kohtelusta. Tutkimusten mukaan sukupuolten stereotyyppiset ilmentymät oppikirjoissa vaikuttavat negatiivisesti oppilaiden identiteettiin ja ajatuksiin sukupuolirooleista. Tästä syystä kustantajien tulisi oppikirjoja laatiessaan ja opettajien oppikirjoja valitessaan tiedostaa sukupuolten stereotyyppisten ilmentymien olemassaolo ja vaikuttaa omilla toimillaan siten, että sukupuolten stereotyyppisiä ilmaisuja ei oppikirjoissa enää esiintyisi. Pienilläkin korjauksilla ja toisenlaisilla valinnoilla, kuten päähenkilöiden sukupuolten määrän tasaamisella oppikirjoja laadittaessa voitaisiin saada positiivista muutosta aikaan aliedustetun ja stereotyyppisten ilmentymien kohteena olevan sukupuolen hyväksi. Tällä tavoin sukupuolten tasa-arvotavoite pystyttäisiin toteuttamaan oppikirjoissa ja opetuksessa opetussuunnitelman mukaisesti ja samalla edistää suomalaisen yhteiskunnan tasa-arvotavoitteeseen pääsemistä.