Miksi taide on arvokasta? : arvottamisdiskurssit sanomalehtien taidearvosteluissa
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on selvittää, minkälaisia käsityksiä taiteen arvosta suomalaisessa mediassa tuotetaan. Aineistoni koostuu neljän suomalaisen sanomalehden taidearvosteluista helmikuun 2020 ajalta. Tutkimukseni taustalla on käsitys taiteen autonomisen aseman ja itseisarvon ihanteellisena lähtökohtana taiteelle. Suomessa, kuten myös monissa muissa valtioissa, kulttuuripolitiikka on myös ottanut tämän lähtökohdakseen. Kulttuuripolitiikan voidaan nähdä kautta aikojen olleen tietyllä tavalla instrumentalistista, mutta viime vuosikymmenten aikana sen välineellisyys on saanut uusia muotoja. Taide muiden kulttuuristen objektien rinnalla on saanut kulttuuripolitiikassa yhä välineellisemmän aseman, samalla kun kulttuuripolitiikkaa on käytetty muiden politiikan alueiden tavoitteiden saavuttamiseen. Taide näyttäytyy sisäisen arvonsa lisäksi yhä vahvemmin arvokkaana myös sen vuoksi, että sen nähdään voivan tuottaa esimerkiksi taloudellista lisäarvoa tai osallistua erilaisten sosiaalisten ongelmien ratkaisemiseen.
Tutkimukseni lähtökohta on kielenkäytön tarkasteleminen toimintana, eli kiinnitän huomion kielen tuottavaan luonteeseen. Analyysimenetelmänä käytän diskurssianalyysia, jolla pyrin tuomaan aineistostani esiin niitä erilaisia merkityksiä, joita taiteen arvolle teksteissä rakennetaan. Oletan siis, että teksteissä tuotetaan, uusinnetaan ja vastustetaan aktiivisesti erilaisia versioita taiteen arvosta. Kiinnitän huomion niihin perusteluihin, joilla arvottamista kritiikeissä tuetaan. Nämä kertovat diskursseista, joihin teksteissä liitytään.
Analyysin tuloksena tunnistin taidearvosteluista kolme erilaista päädiskurssia, joita puheessa tuotettiin. Niissä taide näyttäytyi arvokkaana sen esteettisten ominaisuuksien vuoksi, henkilökohtaista ymmärrystä tuottavan kyvyn vuoksi ja sen vuoksi, että sillä nähtiin olevan mahdollisuus vaikuttaa yhteiskuntaan. Näiden lisäksi erottui vielä taloudellinen diskurssi, jota puheessa pääosin vastustettiin. Taide näyttäytyi arvokkaana siis sekä itsessään että välineellisenä, vaikkakin tämä välineellisyys voidaan nähdä hiukan erilaisena kuin silloin, kun taiteella voi olla suora käyttöarvo. Tämä välineellisyys oli enemmänkin mahdollisuuksia avaavaa, kuin suoraan jotakin vaihdettavissa tai käytettävissä olevaa arvoa.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29740]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Naistaiteilijat lehdistökeskustelun kohteena : vuoden 1899 Suomen taiteilijain näyttely
Viiliäinen, Kai (2019)Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastelen naistaiteilijioiden asemaa 1800-luvun Suomessa vuoden 1899 Suomen taiyteilijain näyttelyä koskeneen lehdistökeskustelun pohjalta. Tutkielmassa huomio keskittyy siihen kuinka ... -
Kulttuuripolitiikka 2020-luvun Suomessa : hallitsevat diskurssit kulttuuripolitiikan strategiassa
Luukka, Noora (2021)Tutkimuksessani tarkastelen taiteelle ja kulttuurille asetettuja tavoitteita ja merkityksiä suomalaisen kulttuuripolitiikan kentällä sekä pyrin hahmottamaan niitä diskursseja, joilla kulttuuripoliittista keskustelua suomessa ... -
Kirjat: Leena-Maija Rossi, Taide vallassa
Palonen, Kari (Valtiotieteellinen yhdistys, 1999) -
Kuopion koulun kuvataide 1980-1986 : lehdistönäkyvyys ja bourdieulainen taidekenttä
Vepsä, Anna (Kulttuurintutkimuksen seura, 2022)Kuopiossa toimi vuosina 1980-1986 uusekspressionistinen kuvataiteilijaryhmittymä, jolle annettiin mediassa nimitys Kuopion koulu. Väljän ryhmän ydinhenkilöitä olivat Markku Kolehmainen (s. 1951), Pentti Meklin (s. 1952), ... -
Kaikki mahdollisuudet avoinna : rahadiskurssit nuorten aikuisten podcasteissa
Koskela, Weera (2020)Tämä kandidaatintutkielma tarkastelee, minkälaisia rahadiskursseja eli rahasta puhumisen tapoja kahden suomalaisen podcastin rahaa ja varallisuutta käsittelevissä jaksoissa esiintyy. Analyysityökaluna toimii diskurssintutkimukseen ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.