Kuopion koulun kuvataide 1980-1986 : lehdistönäkyvyys ja bourdieulainen taidekenttä
Abstract
Kuopiossa toimi vuosina 1980-1986 uusekspressionistinen kuvataiteilijaryhmittymä, jolle annettiin mediassa nimitys Kuopion koulu. Väljän ryhmän ydinhenkilöitä olivat Markku Kolehmainen (s. 1951), Pentti Meklin (s. 1952), Pauno Pohjolainen (s. 1949) ja Teemu Saukkonen (s. 1954). Artikkelissani tutkin ja erittelen tapoja, joilla kriitikot ja muut journalistit puhuivat ilmiöstä ajan lehtiartikkeleissa. Lisäksi tutkin yleisönosastokeskustelua, jota käytiin Kuopion kuvataiteilijat ry Ars Liberan ja Kuopion kaupungin julkishallinnon välillä sekä Ars Liberan vanhemman ja nuoremman taiteilijasukupolven välillä. Käyttäen menetelmänä diskurssianalyysiä pyrin löytämään aineistosta toistuvia repertuaareja ja taustaa siihen, millaisin keinoin maaseutukaupungin taiteilijaryhmää ja heidän taidettaan käsiteltiin lehdistössä ja miten ilmiöstä tuli valtakunnallisesti noteerattu. Teoreettisen taustan osalta käytössä on eritoten sosiologi Pierre Bourdieun kenttäteoria. Tutkimuksen aineisto käsittää 356 lehtileikettä, joiden joukossa on artikkeleja, uutisia ja mielipidekirjoituksia. Tutkimuksen löydökset keskittyvät taideilmiön sanoittamiseen ja mediakuvan kartoittamiseen. Artikkelista tulee osa Kuopion koulua koskevaa taidehistorian väitöskirjaa, jonka muita artikkeli-aiheita ovat Kuopion koulun taideteosten naiskuva ja Teemu Saukkosen taide Kuopion koulun tapausesimerkkinä.
Main Author
Format
Articles
Research article
Published
2022
Series
Subjects
Publication in research information system
Publisher
Kulttuurintutkimuksen seura
Original source
https://journal.fi/kulttuurintutkimus/article/view/110986
The permanent address of the publication
https://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202211225306Käytä tätä linkitykseen.
Review status
Peer reviewed
ISSN
0781-5751
Language
Finnish
Published in
Kulttuurintutkimus
Citation
- Vepsä, A. (2022). Kuopion koulun kuvataide 1980-1986 : lehdistönäkyvyys ja bourdieulainen taidekenttä. Kulttuurintutkimus, 39(3), 4-21. https://journal.fi/kulttuurintutkimus/article/view/110986
Copyright© 2022 Kulttuurintutkimus