Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.advisorPyykkönen, Miikka
dc.contributor.authorSalovaara, Heini
dc.date.accessioned2020-12-17T07:54:14Z
dc.date.available2020-12-17T07:54:14Z
dc.date.issued2020
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/73277
dc.description.abstractTämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on selvittää, minkälaisia käsityksiä taiteen arvosta suomalaisessa mediassa tuotetaan. Aineistoni koostuu neljän suomalaisen sanomalehden taidearvosteluista helmikuun 2020 ajalta. Tutkimukseni taustalla on käsitys taiteen autonomisen aseman ja itseisarvon ihanteellisena lähtökohtana taiteelle. Suomessa, kuten myös monissa muissa valtioissa, kulttuuripolitiikka on myös ottanut tämän lähtökohdakseen. Kulttuuripolitiikan voidaan nähdä kautta aikojen olleen tietyllä tavalla instrumentalistista, mutta viime vuosikymmenten aikana sen välineellisyys on saanut uusia muotoja. Taide muiden kulttuuristen objektien rinnalla on saanut kulttuuripolitiikassa yhä välineellisemmän aseman, samalla kun kulttuuripolitiikkaa on käytetty muiden politiikan alueiden tavoitteiden saavuttamiseen. Taide näyttäytyy sisäisen arvonsa lisäksi yhä vahvemmin arvokkaana myös sen vuoksi, että sen nähdään voivan tuottaa esimerkiksi taloudellista lisäarvoa tai osallistua erilaisten sosiaalisten ongelmien ratkaisemiseen. Tutkimukseni lähtökohta on kielenkäytön tarkasteleminen toimintana, eli kiinnitän huomion kielen tuottavaan luonteeseen. Analyysimenetelmänä käytän diskurssianalyysia, jolla pyrin tuomaan aineistostani esiin niitä erilaisia merkityksiä, joita taiteen arvolle teksteissä rakennetaan. Oletan siis, että teksteissä tuotetaan, uusinnetaan ja vastustetaan aktiivisesti erilaisia versioita taiteen arvosta. Kiinnitän huomion niihin perusteluihin, joilla arvottamista kritiikeissä tuetaan. Nämä kertovat diskursseista, joihin teksteissä liitytään. Analyysin tuloksena tunnistin taidearvosteluista kolme erilaista päädiskurssia, joita puheessa tuotettiin. Niissä taide näyttäytyi arvokkaana sen esteettisten ominaisuuksien vuoksi, henkilökohtaista ymmärrystä tuottavan kyvyn vuoksi ja sen vuoksi, että sillä nähtiin olevan mahdollisuus vaikuttaa yhteiskuntaan. Näiden lisäksi erottui vielä taloudellinen diskurssi, jota puheessa pääosin vastustettiin. Taide näyttäytyi arvokkaana siis sekä itsessään että välineellisenä, vaikkakin tämä välineellisyys voidaan nähdä hiukan erilaisena kuin silloin, kun taiteella voi olla suora käyttöarvo. Tämä välineellisyys oli enemmänkin mahdollisuuksia avaavaa, kuin suoraan jotakin vaihdettavissa tai käytettävissä olevaa arvoa.fi
dc.format.extent78
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofi
dc.titleMiksi taide on arvokasta? : arvottamisdiskurssit sanomalehtien taidearvosteluissa
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202012177211
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaHumanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanities and Social Sciencesen
dc.contributor.laitosYhteiskuntatieteiden ja filosofian laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Social Sciences and Philosophyen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineSosiologiafi
dc.contributor.oppiaineSociologyen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi203
dc.subject.ysodiskurssianalyysi
dc.subject.ysomedia
dc.subject.ysotaide
dc.subject.ysoarvot
dc.subject.ysokulttuuripolitiikka
dc.subject.ysoarvottaminen
dc.subject.ysokulttuuri
dc.subject.ysotaidearvostelut
dc.subject.ysotaidekritiikki
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot