Pääministeri Juha Sipilän hallituksen aktiivisen työvoimapolitiikan linja

Abstract

Pääministeri Juha Sipilän hallituksella (2015) on ollut jokseenkin kunnianhimoisia tavoitteita työllisyystason nostamiseen ja työttömyyden vähentämiseen liittyen. Se on kautensa aikana toimeenpannut monia politiikkatoimenpiteitä, jotka ovat aika ajoin herättäneet kiivastakin vastustusta. Näistä viimeisin merkittävä toimenpide on niin sanottu aktiivimalli, joka on saanut aikaan vastustusta niin työmarkkinajärjestöissä kuin kansalaistenkin keskuudessa. Tutkimukseni tavoitteina on tarkastella Sipilän hallituksen työvoimapoliittista linjaa ja etenkin sen aktiivisen työvoimapolitiikan ulottuvuutta. Tarkoituksenani on selvittää 1.) millainen on Sipilän hallituksen aktiivisen työvoimapolitiikan linja tarkasteltaessa sitä työkeskeisen ja inhimillistä pääomaa korostavan lähestymistavan suhteen ja 2.) kumpaa lähestymistapaa se lopulta enemmän noudattaa. Tutkimuksen aineisto koostuu Sipilän hallituksen hallitusohjelmasta, toimintasuunnitelmasta vuosille 2017-2019 ja kevään 2018 kehysriihen työllisyyspaketista. Tutkimuksessani kävi ilmi, että hallituksen aktiivisen työvoimapolitiikan eetos noudattelee pääpiirteissään pitkälti työkeskeistä lähestymistapaa. Hallituksen toimenpiteille on erityisen ominaista etuusriippuvuuden torjuntaan tähtääminen ja sitä kautta yksilön oman työllistymisen halukkuuden kasvattaminen. Keskeisiä tavoitteita ovat mahdollisimman lyhyet työttömyysjaksot ja nopea työllistyminen, työllistymiskynnysten madaltaminen ja yksilön oman aktiivisuuden kasvattaminen. Toisaalta voidaan myös todeta, ettei hallituksen linja perustu yksinomaan tälle työkeskeiselle lähestymistavalle, vaan asiakirjoista on havaittavissa myös inhimillisen pääoman kehittämiseen ja mahdollistamiseen tähtääviä politiikkatoimenpiteitä.