Kunta pitkäaikaistyöttömyyden vastuutahona : Jyväskylän työllisyyden kuntakokeilun asema työttömien aktivointipalvelujen kehittämisessä

Abstract

Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää Jyväskylässä toimivien Työllisyyden kuntakokeilun, työvoiman palvelukeskuksen sekä työ- ja elinkeinotoimiston kokemuksia kuntakokeilun asemasta alueen työllisyyspalvelujen tarjoajana ja kehittäjänä. Tutkimus jakautuu kolmeen kysymykseen: 1) Millaisia kokemuksia Jyväskylän alueen työvoimapalvelujen ja kuntakokeilun henkilöstöllä on kuntakokeilun toiminnasta ja sen asemasta alueen työllisyydenhoidossa? 2) Millaisia kokemuksia työvoimapalvelujen ja kuntakokeilun henkilöstöllä on kuntakokeilun ja viranomaisten välisestä yhteistyöstä ja työnjaosta? 3) Millaisia näkemyksiä työvoimapalvelujen ja kuntakokeilun henkilöstöllä on työvoimapalvelujen tulevaisuudesta sekä kunnan ja valtion välisestä vastuujaosta työllisyydenhoidossa?

Tutkielman viitekehityksenä toimivat aktiivisen työ- ja sosiaalipolitiikan sekä hallinnan käsitteet. Aktivointipolitiikka on Euroopassa lisännyt paineita työllisyys- ja sosiaalipalvelujen integraatioon, eli toisin sanoen kunnan ja valtion välistä yhteistyötä ja vastuita työttömyyden hoitamisessa arvioidaan uudelleen. Tässä tutkielmassa hallinnan käsite rajataan käsittämään niitä hallinnan muotoja, joilla pyritään rakentamaan työttömien aktivointia tukeva palvelujärjestelmä. Tutkielman aineisto koostuu kahdeksasta teemahaastattelusta, johon osallistui edustajia jokaisesta tutkimuksen kohteena olevasta organisaatiosta. Haastattelut on tehty kevään 2014 aikana. Aineiston analyysimenetelmänä on käytetty teoriaohjaavaa sisällönanalyysia.

Tutkimuksen mukaan TE-toimiston ja työvoiman palvelukeskuksen yhteistyö kuntakokeilun kanssa toimii pääsääntöisesti hyvin. Yhteistyö perustuu toimijoiden arjen työssä esiintyviin, usein myös aktivoinnin toteuttamisesta nouseviin tarpeisiin ja synergiaetuihin. Vastuujakoa, eli asiakkaiden ohjautumista toimijoiden välillä ei aina koeta kovin selkeäksi, mutta pääsääntöisesti se perustuu eri organisaatioiden asiakkuuskriteereihin ja asiakkaiden yksilöllisiin tarpeisiin. Kuntakokeilu ei ole vaikuttanut merkittävästi pysyvien toimijoiden arkeen, eikä sen koeta luoneen aidosti uusia toimintamalleja, vaan sen käyttämät työkalut ovat olleet ennen jonkin muun toimijan käytössä. Haastateltavien tulevaisuuden visioissa näkyy enemmän osallistavaa aktivointipolitiikkaa ja yhden luukun periaatteella toimivia työllisyyspalveluja. TE-toimistojen vähentäessä resurssejaan kunta ottaa yhä enemmän vastuuta pitkäaikaistyöttömistä. Kehityssuunnan nähdään olevan ristiriidassa kuntien taloustilanteen kanssa. Kuntakokeilun voidaan sanoa olevan tyypillinen työllisyyshanke, jonka toiminta on linjassa työttömien palvelujen aktivoitumista koskevan tutkimuksen kanssa.