Maisteritutkielman tavoitteena on tutkia viittomakieltä omaksuvien lasten kieliympäristön piirteitä ja sitä millaisissa tilanteissa lapset käyttävät suomalaista viittomakieltä ja muita kieliä. Tavoitteena on myös tutkia, miten lasten kaksi- ja monikielisyys kieliympäristössä ilmenee ja miten vanhemmat arvioivat lapsen suomalaisen viittomakielen ja suomen kielen kielitaitoa. Viittomakieltä omaksuvien lasten kieliympäristö on hyvin vaihteleva, vaikka esimerkiksi lainsäädännön tasolla on annettu useita asetuksia viittomakielestä. Siitä huolimatta lasten arjessa heille tarjoutuu hyvin vaihtelevasti mahdollisuuksia saada viittomakielen opetusta tai syötöstä päivittäisessä kommunikoinnissaan. Tämä saattaa olla osassa tilanteissa ristiriidassa lainsäädäntöjen kanssa. Sen vuoksi on tärkeä tutkia viittomakieltä omaksuvien lasten kieliympäristöä ja tarkastella, toteutuvatko viittomakieltä käyttävien lasten kielelliset oikeudet viittomakielilain mukaisesti.
Viittomakieli on vähemmistökieli ja si
llä on vähemmistökielen asema verrattuna muihin kieliin kuten esimerkiksi puhuttuihin kieliin (Kanto, 2018: 93). Viittomakieltä omaksuvat lapset ovat heterogeeninen ryhmä, koska heillä on erilaisia kieli- ja kulttuuritaustoja (Kanto 2018: 92). Tämä vaikuttaa viittomakieltä omaksuvien lasten kieliympäristön heterogeenisyyteen. Kaksikielisen lapsen kielenkehityksen kannalta on tärkeää, että lapsi saa runsaasti syötöstä molemmista kielistä (Kanto 2016a: 19). Vähemmistöasemassa oleva kieli tarvitsee kieliympäristössä enemmän kielellisiä syötöksiä, jotta vähemmistökieli saa myös riittävästi syötöstä kielen omaksumista varten (Gathercole & Thomas 2009: 233–234).
Kvantitatiivisessa kyselytutkimuksessani on kolme tutkimuskysymystä, jotka ovat (1) Miten paljon ja minkälaisia kielellisiä syötöksiä viittomakieltä omaksuvat lapset saavat? (2) Miten paljon ja missä tilanteissa lapsi itse käyttää eri kieliä, ja minkälaisia eroja lapsiryhmien välillä mahdollisesti ilmenee kielten käytössä? (3) Miten vanhemmat arvioivat lapsen kielitaitoa suomalaisessa viittomakielessä ja suomen kielessä, ja miten tärkeänä he pitävät lapsen kaksi- ja monikielisyyttä? Kyselytutkimuksen aineisto koostui 87 viittomakieltä omaksuvan lapsen taustatietolomakkeesta.
Tuloksissa nousi esiin suomalaisen viittomakielen vähemmistökieliasema, joka näkyi viittomakieltä omaksuvien lasten kieliympäristössä eroavuuksina. Viittomakieltä omaksuvien lasten kieliympäristössä kielten kielelliset syötökset painottuivat suomalaiseen viittomakieleen ja suomen kieleen. Viittomakielen opetusta oli saanut yli puolet viittomakieltä omaksuvista lapsista. Viittomakieltä omaksuvien lasten kaksi- ja monikielisyys on äärimmäisen tärkeä asia lasten vanhemmille. Tulosten perusteella havaittiin myös, että suurin osasta viittomakieltä omaksuvista lapsista on monikielisiä.
...
This master's thesis studies the features in the linguistic environment of children acquiring Finnish Sign Language and in what kind of situations children acquiring Finnish Sign Language do use Finnish Sign Language and other languages. The objective is also to study how bilingualism and multilingualism appear in their linguistic environment and how their parents evaluate children’s language skills in Finnish Sign Language and Finnish. Linguistic environment of children acquiring Finnish Sign Language varies very much, however the Finnish legislation has set acts for sign language. Regardless of that, there are considerable variations in their opportunities to access sign language lessons and their linguistic exposure in daily communication. Those might be in conflict with legislation. For this reason, it is important to study the linguistic environment of children acquiring Finnish Sign Language and consider if the linguistic rights for children acquiring Finnish Sign Language are f
ulfilled to meet the requirements of the Sign Language Act.
Finnish Sign Language is a minority language and has the status of a minority language compared to other languages such as other spoken languages (Kanto, 2018: 93). Children acquiring Finnish Sign Language are a heterogeneous group because they have different linguistic and cultural backgrounds (Kanto 2018: 92). This affects the heterogeneity of the linguistic environment of children acquiring Finnish Sign Language. It is important for the language development of a bilingual child that the child receives plenty of exposure from both languages (Kanto 2016a: 19). A language in a minority status needs more linguistic exposure in the linguistic environment in which the minority language also gets enough exposure for language acquisition (Gathercole & Thomas 2009: 233-234). The quantitative survey research has three research questions which are (1) How much and what kind of linguistic exposures do children acquiring Finnish Sign Language get? (2) How much and in what kind of situations does the child himself / herself use different languages, and what kind of differences may there be between the groups of children in the use of languages? (3) How do parents evaluate the child's language skills in Finnish Sign Language and Finnish, and how important do they consider the child's bilingualism and multilingualism? The data of the study consisted of 87 children background information sheets of the survey targeted to those 87 children acquiring Finnish Sign Language.
The minority language status of Finnish Sign Language was emergent in the results, which were reflected in variation in the linguistic environment of children acquiring Finnish Sign Language. In the linguistic environment of children acquiring Finnish Sign Language, the linguistic exposure of the languages were emphasized in Finnish Sign Language and Finnish. Finnish Sign Language lessons have been given to more than half of children acquiring Finnish Sign Language.
The bilingualism and multilingualism of children acquiring Finnish Sign Language is very important for the parents of the children. The results also found out that the majority of children acquiring Finnish Sign Language are multilingual.
...
